Vanhala: Suomen talous palaamassa kasvu-uralle

Suomen Pankin pääjohtaja ennakoi Suomen talouskasvun vakiintuvan lähitulevaisuudessa noin pariin prosenttiin.

Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala uskoo pahimpien talousongelmien olevan takana päin.

Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala arvioi Suomen talouden alkavan varovaisesti elpyä. Rahoitus 2004 -seminaarissa Helsingissä puhunut Vanhala ennakoi Suomen palaavan 2-3 prosentin kasvu-uralle.

-Tämän kasvuodotuksen merkittävä ylittyminen edellyttäisi, että Suomeen syntyisi uusi Nokian kaltainen menestystarina tai merkittävä määrä uusia menestyviä pienen mittakaavan aloja. Sellaisia ei osu kovin usein yhteen pieneen pohjoiseen maahan, totesi Vanhala.

Vanhalan mukaan näyttää todennäköiseltä, että lähineljännneksinä nähdään globaalisti vahvoja kasvulukuja. Kansainvälisen talouden toimintaympäristö on kuitenkin edelleen hyvin epävakaa ja maailmantalous on lähdössä nousukiitoon poikkeuksellisen tasapainottomista asemista.

-Teollisuusmaiden taloudelle antaa tekohengitystä erittäin voimakas finanssi- ja rahapoliittinen elvytys. Sen kaltainen vahva niin sanottu elvytys voi antaa kasvulle alkusysäyksen, mutta pelkkä elvytys ei luo kestävää kasvua, huomautti Vanhala.

Kestävälle nousu-uralle maailmantalous pääsee Vanhalan mukaan vasta kun yrityksissä sekä kannattavuus että kysyntänäkymät kohentuvat siinä määrin, että investoinnit kannattavat vielä nykyisen politiikkaelvytyksen poistuttuakin. Vanhalan mielestä taloudellisen tilanteen paraneminen edellyttää reaalikorkojen palautumista normaalille tasolle ja finanssipolitiikan palauttamista jonkinlaiseen tasapainoon.

"Vetovastuupuheet pelkkää retoriikkaa"


Vanhala teki puheenvuorossaan myös selväksi, ettei maailmantaloudessa ole mitään "vetovastuita" ja ettei finanssipoliittinen elvytys ratkaise euroalueen ongelmia.

-Haluan siivota pöydältä sen teeman, että teollisuusmaiden kesken tai globaalitaloudessa yleensä harrastettaisiin jonkinlaista koordinointia maailmantalouden niin sanotun "vetovastuun" suhteen. Näistäkin aiheista keskustellaan moninaisissa G-kokoonpanoissa, mutta koordinointipuheet ja vaatimukset ovat pääasiassa lehdistötiedotteisiin syötettyä retoriikkaa, jolla ei ole juuri yhtymäkohtia talouspolitiikan päätöksentekoon, sanoi Vanhala.

Talouspolitiikka muotoutuu Atlantin molemmilla puolilla Vanhalan mukaan paikallisista tarpeista, kuten on asian laita kaikkialla muuallakin. Ajatus, että Eurooppa kykenisi omien varsin vakavien suhdanne- ja rakenneongelmien ohella vielä kantamaan jotain erillistä globaalitalouden vetovastuuta on pilvilinna, hän huomautti.

Alijäämistä vahinkoa koko euroalueelle


Euroalueella useiden maiden vakaus-ja kasvusopimusta rikkovat suuret alijäämät ovat Vanhalan mukaan vakava asia, vaikka se ei vielä merkitsekään vakaus- ja kasvusopimuksen romuttumista.

-Emun kaltaisessa rahaliitossa täytyy olla velvoittavat finanssipoliittiset normit. Yhden tai useamman euroalueen jäsenmaan kykenemättömyys pitkäjänteiseen suhdannekierron huomioon ottavaan finanssipolitiikkaan on varsin vakava asia, sanoi Vanhala.

Euroalueen maiden julkisen talouden alijäämät johtavat Vanhalan mukaan korkojen nousuun koko euroalueella. Viime kädessä seurauksena on hitaampi kasvu kaikissa euromaissa.

-Vaikka vahinkoa syntyy koko rahaliitolle julkisen talouden vakava horjuminen on kaikkein haitallisinta maille itselleen. Ei ole syytä rakentaa mielikuvia, että rahaliiton finanssipoliittisten normien rikkomisesta olisi langenneille todellista hyötyä, edes taloudellista, huomautti Vanhala.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat