Vanha kasarmitalo asunnoiksi: ensi keväänä muuttovalmista?

Niin Nälkälinnassakin, jossa kiinnitettiin suunnitteluvaiheessa seiniin levyt ja piirreltiin niihin tuleva porrastus luonnollisessa koossa. Se oli pelkkää käsityötä - ja hidasta sellaista, vakuuttaa Jari Hautala.

Mutta nyt ullakollekin pääsee mukavasti ja turvallisesti, ja siellä onkin miellyttävää kaavailla tulevaa sisustusta jo aika hyvän näköisessä vaiheessa olevassa, avoimessa huonetilassa:

"Olohuone, pieni keittiö ja baaritiski. Unelmissa kangastelee kunnon videotykki katossa ja kangas vastakkaisella seinällä. Siinä sitä kelpaisi loikoilla paksuilla, matalilla tyynyillä dolby-surroundeja kuunnellen ja katsella glögilasi kourassa kattoikkunassa näkyvää lumen leijailua."

Talon kahdeksan komeaa kiviuunia olivat hyvässä kunnossa. Pelleissä ei näkynyt ruostumia, vaikka kuhmuja kyllä löytyi - olihan kyse armeijan käytössä olleesta rakennuksesta.

"Isommat lommot paikataan. Uuninluukuista jotkin olivat rikki ja niitä joutui metsästämään. Kaksi löytyi hakemalla; kolmas tuotiinkin sitten jo ovelle."

Nansi Vuorinen ja Siru Räisänen arvioivat varovaisesti, että keväällä 2006 saatetaan olla jo sisustamisen rajalla. Ensin on kuitenkin levytettävä kattoja ja muitakin pintoja, ja heti sen perään on tietysti tasoittamisen vuoro.

"Ja suurempia yksittäisiä kohtia ovat myös kylpyhuone ja keittiö."

Klaus Nikko esittelee tulevan keittiön tilaa. Suunnitelmaa ei ole vielä pantu paperille, mutta idea alkaa olla valmis ja mahtavat vanhat tiiliseinät antavat aiheen odottaa todella komeaa lopputulosta.

"Muuraamista tarvitaan jatkossakin muun muassa uunia varten. Liesi tullee olemaan keraaminen. Vanhaan oviaukkoon tulee lasitiiltä ja lasista rakennetaan myös kaappi hyllyineen ja valoineen. Kaapistoissa on aika kapeat hyllyt ja avohyllyä tulee myös."

Ovenpäällispalkitukset ovat uusia. Kaikki oviaukot eivät olleet alkuperäisiä, joten niitä ei ollut muurattu holvaamalla. Siksi halusimme panna sinne nämä vanhat puut."

Sekä tiilistä että puista on paljastunut vanhoja kaiverruksia. Ovatpa rakentajat aikoinaan katsoneet asialliseksi merkitä yhteen hirteen kommenttinsa jälkipolvien valaistukseksi - asialla ovat olleet itse rakennusmestari Rajaniemi sekä työntekijä A. Salo. Liekö ammattimiesten tuohtumuksesta johtunut pieni kirjoitusvirhekin:

"Tehty turhaa tytä paljon ja kallista."

Nikkoa naurattaa:

"Niinpä. Näinköhän mekin mietimme sitten, kun joskus saadaan valmista aikaan..."

JKA 30.12.2005