"Vancouverin mitalitavoitteet epärealistisia"

Vancouverin olympialaiset on herättäneet taas vanhan peikon. Yhdistetyn kilpailun jälkeen iltapäivälehdet huusivat romahdusta ja kahvipöytäkeskusteluissa ruoditaan syitä suomalaisurheilijoiden heikkoon menestykseen. Jotkut puhuvat jopa suomalaisurheilijoita riivaavasta alisuorittamisesta.

Urheilupsykologiaan erikoistunut henkinen valmentaja Vesa Salin näkee Vancouverin alkupettymyksen suurimpana syynä epärealistiset odotukset.

- Tähän mennessä ei ole ollut mielestäni mitään suuria alisuorituksia. Ongelma on se, että lajiliitoilla on ollut aivan liian korkeat odotukset - jopa epärealistiset. Kyllä tavoitteiden pitää olla realistisia. Norsun voi syödä, mutta palasina, Salin arvostelee.

- Liian suuret tavoitteet kääntyvät itseään vastaan ja lumipallo alkaa pyöriä väärään suuntaan, Salin arvioi.

Ovat Suomen urheilujohdon odotukset sitten olleet epärealistiset tai ei, ei Salinkaan pidä suomalaisurheilijoiden tähänastisia suorituksia nappisuorituksina.

- On paljon asioita, jotka ei välttämättä ole mennyt suunnitelmien mukaan, kuten ehkä kunnonajoitus. Kyllä esimerkiksi hiihdon puolella on selvästi jääty kauden parhaasta. Silti alisuorittajista on vaikea puhua, koska siellä on sellaisia urhelijoita, jotka ovat jo voittaneet paljon, Salin pohtii.

"Kaikki on kiinni nyansseista"

Menestyminen huippu-urheilussa on nykyään hyvin pienistä asioista kiinni. Erot ovat hienonhienoja.

- Marginaalit ovat pieniä ja muuttujia on paljon. Kaikki on pienistä nyansseista kiinni. Kun kone on viritetty äärimmilleen, niin todella pienet asiat vaikuttavat, Salin selittää.

Henkisellä kantilla tai vireydellä on luonnollisesti kuitenkin valtava merkitys.

- Ihmisen mieli rakentaa suorituksesta niin ison osan, että sillä voidaan mennä molempiin suuntiin useita prosentteja. Näiden prosenttien ero saattaa olla jopa kymmeniä. Vaikka urheilija olisi kuinka hyvässä kunnossa tahansa, mutta ei saavuta sitä mihin pystyy, niin näissä kisoissa ei pärjää. Tämä ei ole enää mitään 60-luvun hiihtoa missä katsottiin, että kenellä on parhaat sukset ja kuka on ottanut vähän töistä vapaata treenaamiseen, niin se voittaa, Salin korostaa.

Jännitys voi viedä terän suorituksesta

Alisuorittamispuheet selittyvät osittain sillä, että ihmiset muistavat helpommin pettymykset kuin nappisuoritukset. Kukapa penkkiurheilija ei muistaisi kauhulla leijonien viimeisen minuutin notkahduksia Ruotsia vastaan. Harvempi muistaa esimerkiksi tasoituksen Venäjää vastaan kaksi sekuntia ennen loppusummeria.

Suorituksen loppusuoralla tapahtuva kipsi on kuitenkin melko yleistä.

- Kyllähän se on psykologisesti selvä juttu, että odotukset ja jännitys kasvavat, jos voitto häämöttää. Silloin saattaa oma mieli hämärtyä.

Urheilijat ovat yksilöitä siinä missä muutkin. Arvokisat ovat toisille peikko, toisille voiman lähde.

- Joillakin on kyky saada tiukassa paikassa itsestään kaikki irti. Toisilla taas kisajännitys vie terän suorituksesta, summaa Salin.

- Meillä on paljon urheilijoita, jotka eivät jostain syystä pärjää isoissa kisoissa. Mutta on olemassa tekniikoita, joilla tätä ongelmaa voi käsitellä. Mieltä voi ja täytyy harjoitella. Monella on henkisen harjoituksen puutetta, Salin kiteyttää..

Lue myös:

    Uusimmat