Vammaisten ylioppilaskokelaitten kohtelusta eripuraa

Ylioppilaslakki, Fredrikson
Copyright MTV Oyj, 2006

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Näkö- ja kuulovammaisilla ylioppilaskokelailla ei ole yhdenvertaista mahdollisuutta valmistautua ylioppilaskokeisiin. Näin toteaa Suomenruotsalainen erityispedagoginen resurssikeskus SPERES.

    Näkövammaiset oppilaat eivät voi hyödyntää vanhoja ylioppilaskokeita, sillä tehtävät muutetaan pistekirjoitukseksi ainoastaan silloin, kun kirjoituksiin osallistuu näkövammainen ylioppilas.

    - Näillä kokelailla ei ole samanlaista mahdollisuutta valmistautua ylioppilaskokeisiin kuin muilla. Jos edellisenä vuonna ei ole ollut yhtään näkövammaista kokelasta, vanhaa koetta ei ole käytettävissä harjoitteluun, kertoo SPERESin puheenjohtaja Henrica Bargum.

    Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Anneli Roman vakuuttaa, että joka vuosi löytyy näkövammainen kirjoittaja, eli vanhoja kokeita on saatavilla.

    - Ylioppilastutkintolautakunta ei ole velvollinen toimittamaan harjoitusmateriaalia. Meillä on kuitenkin kokemusta näkövammaisista ylioppilaskokeisiin osallistujista jo 1960-luvulta lähtien, joten heidän tarpeensa tunnetaan täällä.

    Ylioppilaskokeet muutetaan pistekirjoitukseksi näkövammaisten kirjastossa Celiassa. Ylioppilastutkintolautakunta ei ole halunnut antaa kokeita Celialle sähköisessä muodossa, minkä vuoksi kokeen muuttaminen pistekirjoitukseksi on työlästä ja altista virheille, sanoo Bargum.

    Sähköisiä kokeita ei vielä luvassa

    Anneli Roman kertoo, että toivomuksia sähköisestä koemateriaalista on tullut muualtakin, mutta lautakunta ei aio lähitulevaisuudessa antaa kokeita sähköisessä muodossa.

    - Se johtuu osin painoteknisistä syistä ja osin siitä, että se vaatisi niin paljon työtä.

    Näkövammaisten kirjaston asiakkaina on vuosittain 20-30 näkövammaista lukiolaista. Tänä keväänä pistekirjoitukselle muunnettiin 11 eri koetta.

    SPERES on huolissaan myös kuulovammaisten oppilaiden kohtelusta ylioppilaskirjoituksissa.

    - Kuuntelut pitäisi järjestää niin, että kuulovammainen oppilas saisi tehdä ne omassa tilassa. Kuunteluissa ei myöskään saisi olla kohtia, jossa usea henkilö puhuu päällekkäin. Koe ei saisi mitata kokelaan näkö- tai kuuloaistia, sanoo Bargum.

    (MTV3-STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •