Vammaisten uudet oikeudet poikinevat riitoja

Laissa on kuitenkin useita rajoituksia sille, kuka on oikeutettu apuun. Hallinto-oikeuksiin saattaa syntyä valitussuma, sillä kunnille ja avun hakijoille syntynee kiistoja pykälien tulkinnasta. Uuden lain mukaan esimerkiksi tavallisesta ikääntymisestä johtuvat rajoitteet eivät oikeuta saamaan apua.

- Miten määritellään, mikä sairaus johtuu ikääntymisestä? kysyy vammaispalvelupäällikkö Raimo Aarniola Vantaalta.

Myös hallinto-oikeuden professorin mielestä lakia on vaikea tulkita.

- Laissa käytetään määritteitä, joita kunnissa ei ole helppo suoraan soveltaa. Se voi aiheuttaa tulkintaongelmia, joihin ei saada ratkaisua muuten kuin tuomioistuimen kautta, summaa Outi Suviranta Helsingin yliopistosta.

Kuntaliittokin arvioi, että ongelmia on runsaasti luvassa.

- Uskoisin, että moni, joka tasapainoilee määritelmän rajalla, hakee etuisuuksia. Kuntien velvoite palvelun järjestämiseen on sen verran vahva, arvelee sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Merikallio Kuntaliitosta.

Oikeuksista pidetään kiinni

Turun hallinto-oikeus ei ole erityisesti varautunut ruuhkaan, mutta tilannetta seurataan tarkkaan. Ensimmäisiä valituksia kuntien päätöksistä on luvassa vuodenvaihteessa, koska valituksen saaminen oikeuteen asti vie aikaa.

- Erimielisyyksiä tulee varmaankin myös siitä, että uuden lain mukaan omainen ei voi pääsääntöisesti olla vammaisen henkilökohtainen avustaja, arvioi hallinto-oikeussihteeri Seppo Rautiainen.

Valituksia voi tulla paljon siksikin, että vammaiset pitävät Rautiaisen tuntuman mukaan tiukemmin kiinni oikeuksistaan kuin muut ryhmät. Samaa mieltä on Vammaisfoorumin hallituksen puheenjohtaja.

- Tiedostuneisuus on lisääntynyt, järjestöt ovat vahvoja, ja tulemme reippaasti esiin. Vammaisliike elää jossain määrin renessanssia, tiivistää Merja Heikkonen.

Heikkonen myöntää, että laki aiheuttanee hämmennystä. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että kunnat ovat liioitelleet vaikeuksia.

- Laissa otetaan hyvin huomioon se, että vanhakin voi olla vammainen ja vammainenkin voi tulla vanhaksi. Varmasti näitä rajanvetoja haetaan myös oikeusteitse, mutta ilman tiukkoja rajauksia ei lakiin olisi ollut varaa, Heikkonen perustelee.

Avustajia vaikea löytää

Lain käytännön toteutus voi hiertää kunnissa muutenkin. Iso kompastuskivi avun saamiseen on se, etteivät etenkään pienet kunnat välttämättä löydä avustajia. Esimerkiksi Riihimäellä tilanne näyttää paria viikkoa ennen lain voimaantuloa synkältä.

- Tähänkin asti avustajien löytäminen on ollut vaikeaa, ja nyt tarve moninkertaistuu. Suurimpia ongelmat ovat aivan alkuvaiheessa, arvelee perusturvajohtaja Marja-Liisa Lindfors.

Professori Suviranta muistuttaa, että palveluista, joihin ihmisillä on subjektiivinen oikeus, ei voi lipsua raha- tai resurssipulan takia.

- Tarvittaessa kunnan on otettava vaikka lainaa. Tässä laissa ongelma on kuitenkin se, ettei kunta voi itse muuttua avustaviksi käsiksi, jos avustajia tai palvelun tarjoajia ei kerta kaikkiaan löydy, hän sanoo.

(MTV3 - STT)