Valtuutetut tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa

Lähes kolme neljäsosaa valtuutetuista pitää valtuuston vaikutusmahdollisuuksia hyvinä kunnan talousarvioon, kunnan palvelutuotantoon erityisesti sivistystoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon osalta sekä kunnan strategiatyön sisältöön ja toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin.

Heikoimmiksi valtuutetut arvioivat valtuuston vaikutusmahdollisuudet kansainvälisten yhteyksien edistämiseen, vaihtoehtoisen palvelutuotannon kysymyksiin sekä kuntalaisten osallisuuden edistämiseen. Osallisuuden, kansalaisten tiedonsaannin ja vaikuttamisedellytysten, edistäminen on kuntalaissa on osoitettu erityisesti valtuuston tehtäväksi, mutta valtuutetuista lähes kaksi kolmasosaa arvioi valtuuston vaikutusmahdollisuudet siinä heikoiksi.

Kuntaliitto on koonnut yhteenvedon istuntokauttaan 1997-2000 päättäneiden valtuustojen tekemistä itsearvioista. Valtuutetut arvioivat sekä omia että koko valtuuston vaikutusmahdollisuuksia, saavutettuja tuloksia, käytettyjä työskentelytapoja ja toimintansa kehittämistarpeita.

Suurissa kunnissa tyytymättömämpiä

Yleisesti tarkastellen valtuuston vaikutusmahdollisuuksia pidetään varsin hyvinä. Valtuutetuista 73 % arvioi

vaikutusmahdollisuudet hyviksi. Pienimmissä alle 5000 asukkaan kunnissa valtuuston vaikutusmahdollisuuksia pitää hyvinä tai erittäin hyvinä 81 % vastaajista. Suurempien kuntien valtuutetut pitävät valtuuston vaikutusmahdollisuuksia jonkin verran heikompina. Näissä kunnissa vaikutusmahdollisuuksia hyvinä pitävien osuus vaihtelee 66-73 % välillä. Heikoimmiksi valtuuston vaikutusmahdollisuudet arvioivat valtuutetut 10 000-20 000 asukkaan kunnissa. Muihin kuntakokoryhmiin verrattuna suurempi osuus valtuutetuista, 42 %, kokee niissä valtuuston vaikutusmahdollisuudet vähäisiksi tai erittäin vähäisiksi.

Omat vaikutusmahdollisuutensa valtuutetut arvioivat myös varsin suuriksi. Kaikista vastanneista 70 prosenttia arvioi ne hyviksi tai erittäin hyviksi. Huonoina tai erittäin huonoina omia vaikutusmahdollisuuksiaan pitää noin 30 prosenttia vastaajista. Vastauksien välillä ei ole suuria eroja kuntakokoluokittain. Pienkuntien valtuutetut pitävät omia vaikutusmahdollisuuksiaan hieman muita parempina, vähäisimpinä omia vaikuttamisen mahdollisuuksiaan pitävät 5 000-20 000 asukkaan kuntien valtuutetut.

Kunnanjohtajille kiitosta

Yhteistyö ja tiedonkulku sujuu valtuutettujen mielestä parhaiten kuntajohtajan, kunnanhallituksen ja muiden kunnan viranhaltijoiden kesken. Heikointa yhteistyön ja myös tiedonkulun arvioidaan olevan lautakuntien, poliittisten ryhmien ja valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa.

Erityisesti pienten kuntien valtuutetut ovat sitä mieltä, että yhteistyö poliittisten ryhmien kanssa ei toimi. Näistä kunnista varsin monet ovat kuntia, jossa yksi puolue muodostaa valtuuston yksinkertaisen enemmistön, jolloin aito yhteistyö ja dialogi eri ryhmien välillä voi jäädä vähäiseksi aidon poliittisen vastavoiman puuttuessa. Tiedonkulkuun ollaan yleisesti sitä tyytyväisempiä, mitä pienemmästä kunnasta on kysymys.

Lähes 31 prosenttia kaikista vastaajista katsoo yksittäispäätöksenteon korostuvan liikaa ja 27 prosenttia pitää strategiatyön osuutta liian vähäisenä valtuustotyössä. Yksityiskohtaiseen päätöksentekoon perustuva työote leimaa erityisesti pienten kuntien valtuustoja. Pienkuntien valtuutetut toivovatkin strategiatyön painottuvan valtuustotyöskentelyssä. Tätä tulosta selittää suurelta osalta se, että vain noin kolmannes pienistä kunnista on laatinut erillisen kuntastrategian.

Suuremmissa kaupungeissa valtuustotyö on jo pitempään käsittänyt laajempia kokonaisuuksia ja niissä valtuutetut kaipaavat jo yksittäispäätöksentekoa. Runsas viidennes suurten kaupunkien valtuutetuista katsookin strategiatyön korostuvan liikaa ja vajaa viidennes kokee yksittäispäätöksenteon saavan liian vähän huomiota osakseen. Tämä viestii valtuutettujen kaipuusta saada strategisten, pitkän tähtäimen päätösten vastapainoksi myös motivaatiota ylläpitäviä pieniä, mutta nopeasti toteutuvia tuloksia.

Tiedollisia ja taidollisia valmiuksiaan valtuustotyön hoitamiseen pitää hyvinä yli 60 prosenttia vastaajista ja suuremmissa kaupungeissa lähes 90 prosenttia valtuutetuista. Kuntaliiton kyselyyn saatiin vastaukset 100 kunnasta eri puolilta maata. Aineistossa on yhteensä 1557 valtuutetun arviot.

(MTV3)