Vaikka ehdotettu muutos voi lisätä joidenkin eläkeläisten työntekoa, veroetu voi houkutella toisia ennenaikaisesti eläkkeelle.
Onko oikein, että myös eläkkeen verotus kiristyy tulojen kasvaessa, kun eläkeläinen saa palkkatuloja?
Jos taas jo tienatun eläkkeen verotus jätettäisiin rauhaan palkkatulojen kasvaessa, olisiko tällainen veroporkkana mielekäs keino kannustaa ihmisiä työntekoon?
Ainakin valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja tämän Iltalehden haastattelussa esittelemää ideaa tukemaan asettunut keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni haluaisivat rukata eläkkeiden verotusta näin. Vanhanen on käynnistänyt asiasta valtiovarainministeriössä selvitysprojektin, jossa tarkastellaan ehdotuksen vaikuttavuutta, hintaa ja perustuslainmukaisuutta.
Ikääntyneiden työllisyysaste on jo nousussa
Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta vastaava johtaja Jaakko Kiander toivoo selvityksen olevan perusteellinen, sillä hän haluaisi tietää, onko nykyinen verotus tosiaan merkittävä este sille, että ihmiset eivät työskentele niin pitkään kuin muuten haluaisivat.
– Ylimääräinen voimakas veroporkkana voisi johtaa ei-toivottuun käyttäytymiseen, eli jos se on liian voimakas, silloin ihmiset jäisivät ehkä tahallaan aikaisin eläkkeelle ja jatkaisivat työssäkäyntiä sitten verotuksen minimoimiseksi.
– Ehkä olisi kuitenkin järkevämpää, että työssäkäynnistä päätettäisiin muiden syiden takia kuin pelkästään verotuksen optimoinnin takia, hän sanoo.
Kiander huomauttaa, että yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on ollut useiden vuosien ajan nousussa, joten tällaisille lisäkannustimille ei välttämättä ole tarvetta.
– Tämä Vanhasen avaus on minusta vähän odottamaton, koska (eläkeläisten) ryhmässä työssäkäynti on mennyt parempaan suuntaan.
– Työuraongelmat ovat ehkä muissa ryhmissä isompia: nuorilla on heikkoa työllistymistä ja keski-ikäisillä työkyvyttömyyttä.
Vanhanen itse sanoi haastattelussa, että työllisyystoimenpiteitä pitää hakea "sekä nuorten työmarkkinoille tulosta, aktiivisen työajan tilanteista että eläkkeelle siirtymisen vaiheista".
Kannustimia kahteen suuntaan
Työelämäprofessori Timo Viherkenttä Aalto-yliopiston laskentatoimen laitokselta nostaa esiin sen, että kannustimien vaikutusta ja suuruutta on vaikea arvioida, ja ne voivat toimia molempiin suuntiin.
Toisaalta veroetu voisi hyvinkin kannustaa joitakin ihmisiä lisäämään työntekoa, mutta jos eläkkeen ja palkan yhdistelmä on hirveän edullinen palkan verotukseen verrattuna ja eläkeikä on joustava, toisia se voi kannustaa eläkkeen nostamiseen ja työn vähentämiseen.
Viherkentän mukaan erityisen houkuttelevaa voi olla hyödyntää osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, joka on mahdollista kaikille 61-vuotiaille.
– En mitenkään ole tyrmäämässä tätä ajatusta, mutta se on tarkan pelin paikka, ja pitää miettiä hyvin huolella nämä erisuuntaiset asetelmat.
– Ei ole ihan helppo ratkaisu, miten sen rakentaisi niin, ettei tulisi vääränsuuntaisia vaikutuksia, hän kertoo.
Viherkenttä myös muistuttaa, että jos päättäjät toteuttavat pelkästään eläkkeensaajiin kohdistuvia verohelpotuksia, päätösten sukupolvivaikutuksia on aidosti puntaroitava.
Vaikutukset riippuvat ratkaisevasti yksityiskohdista
Hän uskoo, että moni eläkkeensaaja kuvittelee työnteosta aiheutuvan verotuksenlisäyksen suuremmaksi kuin se onkaan. Verovähennyksiä kun saa sekä eläkkeeseen että palkkaan liittyen, jolloin eläkkeestä ja palkasta koostuvien tulojen verotus on pääsääntöisesti kevyempää kuin samansuuruisten palkkatulojen.
– Hieman itse vierastan sitä, että meillä on erilaisia verollisia tuloja, joita verotetaan toisistaan erillään. Sellaisessa järjestelmässä on vaikeampi säätää verotus oikeudenmukaiseksi ja kannustavuudeltaan onnistuneeksi.
– Tulee helposti vähän sattumanvaraisia tuloksia, jos pyritään verottamaan erilaisia tuloja erillään toisistaan, Viherkenttä sanoo.
Esityksen vaikutukset riippuvat Viherkentän mukaan ratkaisevasti sen yksityiskohdista ja siitä, mitä verojärjestelmän elementtejä varsinaisesti säädettäisiin. Ne kertovat myös sen, miten paljon hyötyä muutoksesta olisi erisuuruisia tuloja saaville ihmisille.
– Pääsääntöisesti isommilla tuloilla verotus on ankarampaa, joten siitä voi olla isompi hyöty, jos eläketuloja ja palkkatuloja eriytetään enemmän toisistaan. Silloin progressio ei pääse vaikuttamaan niin paljoa.