Valtiontalouden tarkastusvirasto moittii hirvikannan sääntelyä

Valtiontalouden tarkastusvirasto arvostelee nykyisen kaltaista hirvikannan sääntelyä. Viraston mukaan hirvikannan sääntelyjärjestelmä takaa kannan säilymisen, mutta johtaa hirvien määrän suuriin vaihteluihin ja ajoittain liian suureen hirvikantaan.

Tarkastusvirasto katsoo, että maa- ja metsätalousministeriön tulisi selvittää nykyisen kaltaisen hirvikannan sääntelyn vaihtoehtoja.

Hirvikantaa säännellään metsästämällä. Yhtenä vaihtoehtona tulisi pohtia mahdollisuutta luopua kokonaan nykyisen kaltaisesta hirven pyyntilupamenettelystä.

Sääntelyjärjestelmän ongelmat johtuvat tarkastusviraston mukaan maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksen väljyydestä, lupajärjestelmän joustamattomuudesta, kannan arvioinnin vaikeudesta ja käytettävissä olevan tiedon huonosta hyödyntämisestä.

Kestävä 60 000 hirven talvikanta

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan hirvikannan sääntelyjärjestelmällä on pyrittävä kestävään minimihirvikantaan: useat tahot pitävät 60 000 hirven talvikantaa sekä taloudellisesti että ekologisesti kestävänä. Viime vuosina koko maan talvikanta on vaihdellut 60 000:sta 110 000 hirveen.

Tarkastusvirasto katsoo, että alueellisten hirvitiheystavoitteiden perustana tulisi olla lähinnä hirvien aiheuttamat liikennevahingot. Hirvikannan säätelyssä tarvittava pyyntitieto sekä tiedot liikenne- ja metsävahingoista taas tulisi koota yhteen paikkaan, mikä parantaisi metsästyksen suunnittelua ja metsästyksen kohdentamista vahinkojen mukaisesti.

Alueellisen ja valtakunnallisen hirvikannan määrittelyssä tarvittaisiin myös kokoavaa yhteiskuntataloudellista tutkimusta. Tämä antaisi perustan määritellä yhteiskunnan kannalta optimaalinen hirvikanta.

Arvioinnin ongelmia

Hirvikannan arviointiin liittyy useita ongelmia. Arvio perustuu metsästäjähavainnointiin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tarkastusviraston mukaan kuitenkin havainnut tässä tiettyä systemaattista virhettä.

- Kannan kasvuvaiheessa arvioitsijat eivät usko kasvuun vaan aliarvioivat sitä. Kannan aliarviointi johtaa liian pieneen pyyntimäärään ja tällöin hirvikannan määrän kasvu voimistuu ja kanta kasvaa nopeasti. Toisaalta laskuvaiheessa hirvikantaa yliarvioidaan, ja tämä johtaa liiankin tehokkaaseen kannan verottamiseen, ja hirvikanta vähenee tavoiteltua nopeammin, huomauttaa Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Tärkein riistaeläin

Saalisarvolla mitattuna hirvi on maamme tärkein riistaeläin. Hirvisaaliin liha-arvo oli viime vuonna noin 50 miljoonaa euroa. Valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta.

Koko yhteiskunnan näkökulmasta hirven kustannushyötyanalyysi on viime vuosien korkeilla hirvikannoilla negatiivinen. Esimerkiksi liikenteen hirvionnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle yli 100 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset.

(MTV3-STT)