Valtionsyyttäjä: Manniselle ankarampi rangaistus

Irak-vuodon oikeudenkäynti on päättynyt. Oikeuden päätös annetaan kahden viikon kuluttua 19. maaliskuuta. Syyttäjä piti Mannisen tekoa vakavampana rikkeenä kuin Jäätteenmäen.

Valtionsyyttäjä Jorma Äijälä katsoi loppulausunnossaan osoittaneensa oikeudenkäynnissä Anneli Jäätteenmäen ja Martti Mannisen syyllisyyden.

Äijälä vaatii Manniselle ankarampaa rangaistusta, koska Jäätteenmäki menetti jutun takia pääministerin paikan.

Äijälä sanoi Mannisen myöntäneen paljastaneensa tietoja. Syyttäjä totesi myös osoittaneensa tiedot salaisiksi, kun Jäätteenmäki on käyttänyt niitä ja Mannisen tietokoneelta löytyi kirjoituksista sirpaletietoja. Äijälä vetosi myös Jäätteenmäen poliisille ja oikeudelle toimittamiin faxeihin.

- Manninen on selkeästi todennut, että hänellä ei ollut oikeutta luovuttaa tietoja, Äijälä sanoi. - Hän on ymmärtänyt tekonsa vakavuuden.

- Jäätteenmäen osalta kyse siitä onko hän yllyttäjä vai avunantaja. Jäätteenmäen ja Mannisen kertomukset ovat ristiriitaiset. Kyse ei ole sana vastaan sana tilanteesta, vaan pitää tarkastella kokonaisuutta, Äijälä jatkoi.

Äijälä ei uskonut että kiireinen Jäätteenmäki olisi tavannut Mannista ilman syytä 28.1.2003. Syyttäjä katsoi uskovansa enemmän Mannisen kertomukseen tietojen pyytämisestä, koska Manninen oli aloittanut faksaamisen heti tuon tapaamisen jälkeen.

- Jäätteenmäki ei ole esittänyt uskottavaa syytä miksi Mannisella olisi ollut Jäätteenmän fax-numero ilman että Jäätteenmäki olisi sen antanut. Jäätteenmäki on esittänyt useita selityksiä asiakirjojen saamisesta. Selitykset ovat muuttuneet, Äijälä sanoi.

Hän ei pitänyt uskottavana selitystä, että Jäätteenmäki olisi luullut kuuluvansa presidentin kanslian tiedotejakeluun.

- Kokeneena poliitikkona ja oikeusministerinä hänen on täytynyt havaita, että asiakirjat ovat olleet salassapidettäviä. Jo 29.1. hän sai luottamuksellista tietoa, Äijälä totesi. Hän piti Jäätteenmäen kertomuksia tapahtumia puutteellisina.

- Työasioihin rajoittunut tuttavuus huomioon ottaen ei ole uskottavaa, että presidentin kansliasta olisi lähetetty tälläista määrää ellei siitä olisi sovittu. Ei ole uskottavaa, että Jäätteenmäki olisi ottanut tietoja vastaan jos siitä ei ole sovittu.

Jäätteenmäellä oli motiivi saada tietoja vaalikamppailuun. Mannisella ei ole motiivia valehdella. Jäätteenmäki on ollut ensisijaisesti yllyttäjä ja toissijaisesti avunantaja. Manninen on presidentin kanslian lausunnon mukaan aiheuttanut vakavaa vahinkoa. Se on myös aiheuttanut haittaa ulkoministeriölle, Äijälä sanoi.

Wuori kiisti Mannisen syytteen

Martti Mannisen puolustusasianajaja Matti Wuori katsoi, että syytettä ei ole voitu todistaa.

- Tässä prosesissa tulee mieleen 1800-luvun suht vaatimaton farsssi "Myrsky vesilasissa". Jos Shakespearen näytelmää haluaa siteerata niin voi ajatella näytelmää: "Paljon melua tyhjästä".

- Ensinnäkin tässä jutussa ei ole missään vaihessa yksilöity, mitä tietoja on välitetty. Ei ole voitu näyttää, että yksikään salainen tieto on välittynyt Manniselta Jäätteenmäelle, Wuori sanoi.

Wuori vetosi myös Mannisen asemaan presidentin kansliassa, jossa Mannista sitovat lait ovat väljempiä kuin tavallisia virkamiehiä sitovat lait.

- Manninen ei ole antanut tietoja oikeudettomasti. Päämieheni on antanut tietoja taustaksi. Se ei ole päämieheni vika, jos Jäätteenmäki höläyttää niitä vaalitentissä. Probleema on nimenomaan käyttö. Sekään ei tosin ole rikos, vaan palvelus demokratiaa kohtaan, Wuori sanoi.

- Ulkoministeri Tuomioja sanoi, että Jäätteenmäki olisi voinut saada tiedot. Aineellisesti rikosta ei siis ole tapahtunut, Wuori totesi.

- Tämä menettely ei ole aiheuttanut sellaista vahinkoa, josta voidaan laittaa joku rikosoikeudelliseen vastuuseen. Mielipaha ei ole vahinkoa. Haitallisuus ja vahingollisuus ovat vain poliittista laatua.

Wuori tietysti puolusti Mannista "Kumpi valehtelee"-kiistassa liittyen Mamma Rosan tapaamiseen.

- Pidän outona, että kiireinen oppositiojohtaja kesken vaalikamppailun keskustelee hänelle suht tuntemattoman virkamiehen kanssa.

Arvela: Manninen valehtelee

Jäätteenmäen asianajaja Aarno Arvela totesi, että syyte ei kestä sen paremmin yllytyksen tai avunannon osalta. Hän loppupuheenvuorossa kyseenalaisti Mannisen kertomuksen Jäätteenmäen yllytyksestä.

- Manninen ei puhu totta. Hän haluaa vahingoittaa jollain tavalla päämiestäni. Ilmeisesti hän ajattelee, että taakka on kevyempi kantaa, jos kantajia on kaksi. Tässä pitää lähteä siitä, että on kaksi versiota yhdestä tapahtumasta, Arvela sanoi ja viittasi Mamma Rosan tapaamiseen.

-Tässä on vähän sellaisia seikkoja, jotka selkeästi osoittaisivat toisen vääräksi. Molemmat ovat yhtä mahdollisia. Se ei voi johtaa tuomioon päämiehelleni. Arvela listasi kohtia, jotka osoittavat Mannisen valehtelevan siitä, että Jäätteenmäki pyysi tietoja:
- Jäätteenmäki ei saanut Mamma Rosan tapaamisen jälkeen tietoja Bush-Lipponen -muistiosta vaikka Manninen väittänyt näin.
- Mannisen mukaan Mamma Rosassa puhuttiin vain ja ainoastaan Irakista. Perustuslakiasiat ovat aivan yhtä looginen puheenaihe
-Teletunnistetietojen mukaan yhteydenpitoa ei ole ollut. Mannisella ei ilmeisesti edes ollut Jäätteenmäen salaista matkapuhelinnumeroa.
- Manninen on kertonut näyttäneensä Bush-Lipponen -muistiota. Ylen seuraavan päivän vaalitentin perusteella on selvää, että Jäätteenmäellä ei tuolloin ollut muistion tietoa.
- Manninen on kertonut lähettäneensä tekstiviestejä ja saaneensa niihin vastauksia. Teletunnistetiedot kertovat, että näin ei ole tapahtunut.
- Manninen valehtelee Volasen tapaamisesta. Volanen kertoi valan velvoittamana Mannisen uhkauksesta nimetä Jäätteenmäki yllyttäjäksi.

Arvela oli itse asiakirjoista samaa mieltä kuin Wuori.
- Emme tiedä mitä asiakirjoja on lähetetty, Arvela totesi. Arvela vetosi myös asiakirjoihin. - Niissä ei ole ollut salainen-merkintää. Päämieheni näkökulmasta materiaali on ollut harmitonta. Ne ovat olleet neutraalin näköistä tavaraa. Miten hän olisi voinut tulkita ne salassapidettäviksi ja ihmetellä onko tässä jotain outoa. Enin osa lähetyksistä ei ole edes syytteessä.

- Jäätteenmäki ei edes lukenut kaikkia. Sitten 5. ja 6.3. hän sai merkityksellistä Irak-tietoa, jota hän on käyttänyt kahden lauseen verran. Hän ei epäillyt niitä salaisiksi, mutta liittyivät esillä olleeseen Irak-asiaan. Onko oikeudetonta kertoa, että Suomi oli niin ja niin monen maan kanssa kutsuttu USA:n tiedotustilaisuuteen. Tässä oli aihetta epäillä ja nostaa asiat keskusteluun. Irak-asiakirjat saapuivat pyytämättä ja yllätyksenä, Arvela sanoi.

Arvela ihmetteli miten 28.1 muka esitetty pyyntö voisi toteutua 6.3.
- Se olisi hypnoottista yllytystä. Jäätteenmäki ei ole voinut yllyttää, painotti Arvela. Avunanto-syyte sai niinikään rankkaa kritiikkiä Arvelalta.

- Avunanto edellyttää aktiivista tekemistä. Passiivisuus ei voi olla avunantoa. Avunannosta ei ole mitään näyttöä. Siitäkään ei ole mitään näyttöä, että päämieheni olisi tiennyt Mannisen toiminnan laittomaksi. Tietojen käyttäminen ei ole rikos. Hän ei ole käyttänyt kahden salaisen asiakirjan tietoja, vaan kahden harmittoman Mannisen muistion tietoa.

- Avunantosyyte näyttää perustuvan jonkinlaiseen laiminlyöntivelvoitteeseen. Onko meillä joku laki joka kieltää faksien vastaanottamisen? Arvela ihmetteli. Arvela pohdiskeli vielä sitä mahdollisuutta, jos Manninen sittenkin puhui totta asiakirjojen pyytämisestä.

- Jos ajatellaan, että Jäätteenmäki sittenkin pyysi asiakirjoja. Onko tämä yllytystä? Mielestäni ei. Arvelan mukaan pelkkä pyytäminen tai toivominen ei ole lain tarkoittamaa tahallista taivuttamista. - Yllytyssyyte ei siis voi toteutua tätäkään kautta, korosti Arvela.

Tuomioja: Salassapito olisi koskenut Jäätteenmäkeä


Kuultavana oikeudenkäynnissä oli myös ulkoministeri Erkki Tuomioja.

Vuodon vahingosta ei ole näyttöä, sanoi Tuomioja.

Erkki Tuomioja sanoi oikeudessa myös, että Irak-asiakirjan salassapito olisi koskenut Anneli Jäätteenmäkeä, jos se olisi hänelle näytetty.

- Kysymys on hypoteettinen, koska Jäätteenmäki ei asiakirjaa koskaan pyytänyt. Jos hän olisi saanut lukea sen, salassapito olisi koskenut myös Jäätteenmäkeä. Sitä ei olisi saanut referoida, Tuomioja sanoi.

Tuomiojan kuuleminen Helsingin käräjäoikeudessa kesti noin 20 minuuttia.

Martti Mannisen avustaja Matti Wuori tenttasi Tuomiojaa myös vuodon vahingosta.

- Vahingosta ei ole näyttöä. Emme ole saaneet sellaisia yhteydenottoja, Tuomioja sanoi.

Hän piti kuitenkin mahdollisena, että vuoto olisi jossain maassa voinut aiheuttaa epäluuloa Suomea kohtaan.

Tuomioja sanoi vielä, että hallituksen ulko- ja turvallisuuspolittisessa valiokunnassa ei missään vaiheessa pohdittu Irak-papereiden julkistamista. Tuomioja korosti, että KHO teki alkuviikosta salassapitopäätöksen kolmen keskeisen Irak-dokumentin osalta.

Wuori puuttui vielä iltapäivälehtivuotoon. Hän kiisti Jäätteenmäkeen ja Wuoreen kohdistuneet epäilyt.

Valtiosihteeri Volanen: Manninen kiristi ja uhkaili


Myös valtiosihteeri Risto Volanen todisti Irak-vuotoa koskevassa oikeudenkäynnissä.

Hän kertoi valan kesäkuisista tapahtumista, kun hän vei Martti Manniselle viestin siitä, että Jäätteenmäki aikoo paljastaa poliisikuulusteluissa Mannisen nimen.

Volanen kertoi Mannisen olleen järkyttynyt ja häntä oli kauhistuttanut paljastumisen seuraukset.

-Jos minun nimeni tulee esille, tulen syytämään pääministeriä yllytyksestä, Volanen kertoi Mannisen sanoneen. Tätä oli seurannut kiivas väittely ja Volasen mukaan Manninen oli ollut hyökkäävä.

- Lopulta hän mumisi jotain armosta ja kun olin ovella hän sanoi: "Antakaa minulle armoa", Volanen kertoi.

Tässä kohdassa oikeussalissa Manninen hymyili. Manninen on kiistänyt tämän episodin. Mannisen asianajaja Matti Wuori tenttasi Volasta pitkään yksityiskohdista ja siitä, miksei Jäätteenmäki kertonut tästä uhkauksesta jo poliisissa 11. kesäkuuta.

- Minä kerron täällä mitä minä tiedän, Volanen vastasi.

Wuori kysyi myös, oliko tapaamisen tarkoituksena koordinoida poliisille annettavat kertomukset. Volanen kiisti tämän. Volanen kiisti myös sen, että tarkoituksena olisi ollut hankkia Halosen hyväksyntä vuodolle jälkikäteen. Manninen on kertonut Volasen ehdottaneen tätä.

Yllätystodistaja Mirja Ryynänen


Entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Mirja Ryynänen oli oikeudenkäynnissä kansanedustaja Anneli Jäätteenmäen kutsumana todistajana.

Mirja Ryynänen nimettiin todistajaksi vasta tänään sen jälkeen, kun hän oli kertonut Jäätteenmäen asianajajalle soittaneensa Jäätteenmäelle heti MTV:n vaalitentin jälkeen ja kehuneensa tätä Irak-asian esilletuomisesta.

Puolustuksen tarkoituksena oli Ryynäsen avulla osoittaa, että Jäätteenmäki oli saanut tiedon Irak-asiasta maaliskuussa eikä tammikuussa.

(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 05.03.2004.).


Irak-kohu on kasvanut kokoaan suuremmaksi, arvioi valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka.
(Huomenta Suomi 05.03.2004)


Sillä, että Jäätteenmäen ja Manninen versiot tapahtumien kulusta poikkeavat toisistaan huomattavasti ei rikosoikeuden professori Ari-Matti Nuutilan mukaan ole välttämättä suurta merkitystä oikeudenkäynnin lopputuloksen kannalta.
(Huomenta Suomi 05.03.2004)

Lue myös:

    Uusimmat