Valtioneuvosto vahvisti satovahinkokorvaukset

Valtioneuvosto vahvisti tänään lopullisesti satovahinkojen viljelmäkohtaiset korvausosuudet sekä viljellyn ruisalan perusteella maksettavan satovahinkoyleiskorvauksen. Asiallisesti satovahingoista on päätetty jo aiemmin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Päättyvän vuoden satovahinkojen määrä on noin 430000 hehtaaria.

Vahinkojen korvaamiseen on käytettävissä 324,9 miljoonaa markkaa, kun eduskunta hyväksyi toisessa lisäbudjetissa tähän tarkoitukseen esitetyn 270 miljoonan markan lisämäärärahan. Viljelmäkohtaisten satovahinkojen kokonaismäärä 90 prosentin korvausosuudella ns. lasketusta vahingosta on noin 220 miljoonaa markkaa. Laissa määrätty kiinteä 30 prosentin omavastuuosuus leikkaa yli puolet ilmoitetuista vahingoista korvauksen ulkopuolelle. Nurmille on aiheutunut tuntuvia vahinkoja, eivätkä ne yllä läheskään aina viljelmäkohtaisen satovahinkokorvauksen piiriin. Kuivaheinäsato menetettiin suurelta osin ja heinän hinta on noussut rajusti.

Tarkoituksena on käyttää jäljelle jäävä noin 100 miljoonan markan osuus satovahinkoneuvottelukunnan esityksen mukaisesti koko maan alueella yleiskorvauksena nurmialalle. Leipäviljasatoa ovat kohdanneet tuntuvat määrälliset ja laadulliset vahingot. Ruis- ja vehnäsadosta vain pieni osa täyttää leipäviljan laatuvaatimukset. Satovahingot ovat niin suuria, että viljelmäkohtaisia satovahinkokorvauksia on perustelua täydentää yleiskorvauksilla.

Vehnän kohdalla järjestely on jo toteutettu korottamalla kansallisen kasvinviljelyn tukea 450 markalla hehtaarilta. Euroopan komission asettamien tukimaksimien vuoksi vastaava korotus rukiille kasvinviljelyn kansallisena tukena ei ole mahdollista. Näin ollen rukiille maksetaan yleiskorvauksena samansuuruinen 450 markan hehtaarikorvaus satovahinkomäärästä.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat