Valtion velka yli 400 miljardia

Koko velan kasvu johtui markkamääräisen velan lisäyksestä. Valtion velasta 229,3 miljardia markkaa oli elokuun lopussa markkamääräistä. Valuuttavelkaa valtiolla oli elokuun lopussa 172,3 miljardin markkaa eli yhtä paljon kuin viime vuoden lopussa.

Valtiontalouden nettorahoitustarve oli tammi-heinäkuussa 23,8 miljardia markkaa eli 26,9 miljardia markkaa pienempi kuin vastaavaan aikaan viime vuonna, jolloin nettorahoitustarve oli 50,6 miljardia markkaa. Uusia lainoja valtio otti tammi-heinäkuussa nettomääräisesti 34,3 miljardia markkaa.

Valtion kassa ylijäämäiseksi

Alijäämän supistuminen ja nettolainanoton pysyminen edellisvuoden tasolla käänsi valtion kassan vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana 10,6 miljardia ylijäämäiseksi. Vastaavaan aikaan viime vuonna valtion kassa oli 16,6 miljardia markkaa alijäämäinen. Valtion maksuvalmius keveni edelleen ja lyhytaikaiset rahoitusvaraukset nousivat heinäkuun lopussa 50,4 miljardiin markkaan, kun ne joulukuun lopussa olivat 41,8 miljardia markkaa.

Valtion kassatulot ilman lainanottoa nousivat kassalaskelman mukaan tammi-heinäkuussa 101,9 miljardiin markkaan eli 24,5 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Valtion kassamenot supistuivat 5,2 prosenttia viime vuodesta ja olivat 125,7 miljardia markkaa.

Valtiontalouden menojen supistuminen johtui kassalaskelman mukaan pääasiassa pankkituen maksatusten ajoittumisesta. Ilman finanssisijoituksia menot pienenivät puoli prosenttia. Valtion velan kasvun myötä korkomenot kasvoivat tammiheinäkuussa 15,6 prosenttia viime vuodesta ja olivat 19,6 miljardia markkaa eli 2,6 miljardia suuremmat kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.
(STT)