Valtion talousarvioesitys eduskuntaan

Talousarvioesityksen tulojen loppusumma on 187,1 miljardia markkaa. Menot ilman lainojen kuoletuksia ovat 186,8 miljardia markkaa. Nimellisesti menot ovat prosentin verran pienemmät kuin tämän vuoden talousarviossa. Hallitus korostaa, että talousarvioesitys pysäyttää valtionvelan markkamääräisen kasvun. Valtiontalouden velka pysyy ensi vuonna noin 428 miljardissa markassa.

Valtion menoja supistetaan tai lykätään kaikilla hallinnonaloilla. Supistukset koskevat mm. valtion omia ja osittain rahoittamia rakennushankkeita, harkinnanvaraisia avustuksia yksityiselle lohkolle sekä puolustusmateriaalihankintoja.

Vaalivuoden budjettiesitys on rakennettu paljolti säästöille ja menojen lykkäyksille. Runsaan 270 miljoonan markan ylijäämään päästiin mm. tulouttamalla valtion eläkerahastosta talousarvioon miljardi markkaa enemmän kuin kuluvan vuoden budjetissa.

Budjettiriihessä päätettiin tarkistaa myös EU-maksujen ajoitusta ja nostettiin verotuloarviota. Valtionyhtiöiden yksityistämisestä kertyviä tuloja on budjettiin merkitty 2,5 miljardia markkaa. Lisäksi valtion vakuusrahaston odotetaan selviävän ensi vuonna ilman uutta määrärahaa.

Verotus päätettiin jo kesäkuussa

Ensi vuoden verotus lyötiin lukkoon eduskunnassa jo kesäkuussa. Budjettiesityksen myötä avataan ainoastaan työmatkakulujen vähennysten enimmäismäärä, jota aiotaan nostaa 20 000 markasta 23 000 markkaan.

Eduskunta saa lisäksi esityksen valtion ja kirkon yhteisövero-osuuksien muuttamisesta. Seurakuntien osuus veron tuotosta laskee 3 prosentista 2 prosenttiin. Menetys hyvitetään kirkolle osittain alentamalla sen maksamaa työnantajien sotu-maksua.

Eduskunta on jo hyväksynyt tuloveroasteikkoihin kahden prosentin suuruisen inflaatiotarkistuksen. Tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä nousee 1 800 markasta 2 100 markkaan. Kunnallisverotuksessa myönnettävän ansiotulovähennyksen enimmäismäärä nostettiin 8 600 markkaan. Vaalivuoden veronkevennykset tulevat poikkeuksellisen käsittelyaikataulun vuoksi voimaan heti ensi vuoden alusta.

Tuloverokevennysten vastapainona energiavero kiristyy. Sähkö- ja öljylaskut kallistuvat, mutta liikennepolttoaineiden verotus ei muutu. Kunnat voivat nostaa kiinteistöveron määrää. Makeisverosta luovutaan kokonaan. Kaiken kaikkiaan veroaste alenee tämänvuotisesta 46,7 prosentista 45,8 prosenttiin vuonna 1999.

Velanhoito maksaa entistä enemmän

Valtiontalouden velka pysyy samalla tasolla kuin kuluvana vuonna. Sen suuruus on 428 miljardia markkaa. Korkokustannukset pitävät valtionvelan pääluokan menovertailussa kolmannella sijalla sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön hallinnonalojen jälkeen. Velan hoitokulut kasvavat tämänvuotisesta 2,8 miljardilla markalla. Budjettiesityksen loppusummasta niiden osuus kohoaa jo 15,2 prosenttiin. Velan määrä vastaa ensi vuonna 60 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta.

Terveysmaksuja voidaan tarkistaa

Kuntien laskennallisiin valtionosuuksiin budjettiesitys lupaa täysimääräisen indeksikorotuksen. Valtionosuuksien nettomäärä alenee kuitenkin ensi vuonna lähes 440 miljoonalla markalla. Suurimmat vähennykset koskevat sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Vastapainona kunnat saavat oikeuden periä päiväkirurgisista leikkauksista 250 markan maksun aiemman 100 markan poliklinikkamaksun asemasta. Hoitopäivämaksu voidaan periä sairaalapotilailta ensi vuonna myös kotiuttamispäivältä. Lisäksi terveyskeskus voi laskuttaa yksityisen lääkärin määräämistä laboratorio- ja röntgenpalveluista.

Hallitus esittää kehitysyhteistyömäärärahoihin 140 miljoonan markan suuruista lisäystä. Runsaan 2,36 miljardin markan summa vastaa noin 0,34 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta.

Yhtäkään uutta tiehanketta ei aloiteta

Budjetissa arvioidaan, että ensi vuonna aloitettavien valtion tukemien arava- ja korkotukiasuntojen määrä säilyy noin 12 000:ssa. Osa hankkeista voi siirtyä vuoden 2000 puolelle. Säästöjä tehdään myös muissa julkisissa rakennushankkeissa. Yhtään uutta tiehanketta ei aloiteta ja radanpidon määrärahat pidetään ennallaan.

Puolustusmateriaalin ostamiseen liittyvät määrärahat jäävät 1,2 miljardia markkaa pienemmiksi kuin kuluvana vuonna. Se johtuu Hornet-hävittäjien hankintamenojen vähenemisestä. Suurin kokonaismenojen vähennys tapahtuu kuitenkin työministeriön pääluokassa. Sen menot jäävät työttömyyden laskun vuoksi lähes 2,4 miljardia markkaa pienemmiksi verrattuna kuluvan vuoden budjettiin.
(MTV3-STT)