Valtion "opiskelijabudjetti": Pärjää ilman tukikorotuksia, älä vaihda uraa

Valmennuskurssit liioittelevat tehokkuuttaan. (Lehtikuva)
Lehtikuva MTV3

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Ville Juutilainen

    ville.juutilainen(at)mtv.fi

    @vjuutilainen

    Valtion budjettiesitys on katkeraa kalkkia opiskelijoille.

    Opiskelijajärjestöt ovat hämmästyneet siitä, ettei opintotukea sidota indeksiin, kuten muita toimeentuloa turvaavia etuuksia.

    Valtion budjettiesitys

    Budjettiesityksen loppusumma on 50,3 miljardia euroa ja se on 8,3 miljardia alijäämäinen. Valtionvelka nousee ensi vuonna 85 miljardiin euroon.

    Hallitus ennakoi budjettiesityksessä ensi vuoden inflaatioksi noin 2,5 prosenttia. Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan hiukan alle kolme prosenttia. Työttömyyden arvioidaan kääntyvän laskuun. Tavoitteena on päästä 8,2 prosenttiin.

    Seinäjoki-Oulu-radan remonttiin varataan ensi vuoden budjetissa 40 miljoonaa euroa.

    Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävään nuorisopajatoimintaan suunnataan 12,5 miljoonaa euroa.

    6 miljoonaa sijoitetaan harmaan talouden kitkemiseen tähtäävään työhön.

    Itämeren suojeluun varataan 3 miljoonaa euroa.

    Virvoitusjuomien nouseva vero kerää noin 100 miljoonaa euroa lisätuloja.

    Energiaveroja korotetaan noin 700 miljoonalla eurolla.

    Uusiutuvan energian tuotantotukeen annetaan 55 miljoonaa euroa.

    Jäteveron ympäristöohjausta parannetaan laajentamalla veropohjaa.

    Kuntaveroon tehtävän perusvähennyksen saavat vain pienituloiset.

    - On käsittämätöntä ja äärimmäisen epäoikeudenmukaista, että 280 000 opiskelijaa jätetään indeksin ulkopuolelle, kummastelee SYL:n puheenjohtaja Matti Parpala järjestöjen tiedotteessa.

    Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK pitävät kymmenen sentin korotusta ateriatukeen "lähinnä vitsinä".

    Korkeakouluopintoja jo suorittaneet erillisvalintoihin

    Samaan aikaan valtio kiristää opintojen seurantaa. Opintotuen myöntäminen korkeakouluopinnoissa muutetaan kaksiportaisen korkeakoulututkinnon mukaiseksi ja asumislisäkuukaudet lasketaan tukiaikaan.

    Opiskelijajärjestöt olisivat olleet valmiita tiukennuksiin, jos valtio olisi vastavuoroisesti turvannut opiskelijan toimeentulon.

    - Opintotuen koko ajan heikkenevä taso on keskeinen tekijä opintoaikojen pitenemisessä, Parpala muistuttaa.

    Ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevia suositaan lisäämällä ylioppilastutkinnon painoarvoa opiskelijavalinnoissa. Lisäksi korkeakouluopintoja jo suorittaneille on yhä vaikeampaa vaihtaa alaa, sillä he huomioidaan jatkossa erillisvalintakiintiössä.

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •