Valtion henkilöstö voi supistua odotettua vähemmän

Hallituksen tavoite vähentää tuntuvasti valtion henkilöstöä näyttää etenevän suunniteltua hitaammin. Takkuilua on aiheuttanut palkansaajajärjestöjen vastustus ja nyt myös eduskunta. Valtiovarainvaliokunnan keskiviikkona tekemän mietinnön takana on hallituspuolueiden edustajia.

Valiokunta katsoo, että noin 4800 henkilötyövuoden vähennys tulisi lykätä seuraavalle vaalikaudelle vuoden 2011 jälkeen.

Voimassa on edelleen valtion tuottavuusohjelman pyrkimys vähentää siihen mennessä yli 9600 työpaikkaa. Nyt valtion leivissä noin 123 000 henkilöä eli vajaat seitsemän prosenttia palkansaajista.

Ay-liike on vastustanut ohjelmaa pontevasti.

Pääosin valtion palveluksessa olevaa 70000 jäsentä edustavan STTK:laisen Pardian puheenjohtaja Antti Palola katsoo, että kyseessä on vain saneeraukseen keskittyvä poliittis-ideologinen hanke. Sitä voidaan nyt perustella väestön ikääntymisellä.

- Tuottavuus pyritään repimään henkilöstön selkänahasta, palkkojen noususta tai työhyvinvoinnin kehittämisestä ei ole mitään takuita.

Tavoitteet ovat Palolan mielestä vinoutuneita, kun julkisen sektorin palveluja mitataan vain samoilla perusteilla kuin teollisuustuotteiden valmistusta.

Ay-liike uskoo palvelujen huonontuvan

Vaikka Matti Vanhasen (kesk.) edellisen hallituksen ohjelmaan kirjattu ohjelma lähtee siitä, että henkilöstön supistukset perustuvat hyvään henkilöstöpolitiikkaan ja eläköitymisestä johtuvaan luonnolliseen poistumaan, ammattiliitoissa sitä arvostellaan irtisanomislinjasta.

- Henkilöstölle tarjotaan ns. vapaaehtoisia irtisanoutumisia, joissa korvaukseksi saa neljän kuukauden palkan.

Palola viittaa mm. Valtion Teknillisen Tutkimuslaitoksen noin 60 työntekijän saneeraukseen, jossa tätä sovellettiin laajasti.

Palolan mukaan ongelmat myönnetään kaikilla hallinnonaloilla, vaikka ei julkisesti juurikaan. Arvostelua on nostattanut esimerkiksi yliopistojen ja poliisin henkilöstön vähentäminen.

-Poliisin operatiivisissa tehtävissä olevat joutuvat tekemään hallinnon ja tukipalveluiden työt.

Oikeuslaitoksen henkilöstön supistamista on arvostellut mm. korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo. Hänen mielestään ihmisten oikeusturva voi olla vaarassa.

Huolestumista on aiheuttanut myös esimerkiksi vankeinhoidon ja verohallinnon palvelut. Puolustusvoimissa on esitetty noin 700 työpaikan ulkoistamista, mikä ei ay-liikkeen mielestä ole tuonut kustannussäästöjä.

Palolan mukaan tuottavuusohjelma on ristiriidassa valtion alueellistamisohjelman kanssa.

- Henkilöstön siirtäminen ympäri Suomea syö säästöhyödyt, joihin nyt pyritään.

(MTV3-STT)