Valtiolla ja kunnilla 10 miljardin alijäämä – ekonomisti kauhistelee

Tilastokeskus kertoi maanantaina, että valtion ja kuntien alijäämä oli viime vuonna yhteensä 9,9 miljardia euroa. Vielä joulukuussa VM:n talousennuste arvioi valtion ja kuntien yhteenlasketun alijäämän olevan noin 8,5 miljardia euroa.

– Julkisen talouden luvut ovat dramaattisen heikkoja. Ne leikkauslistat ja miljardimäärät sopeutuksista, joista nyt puhutaan, vaikuttavat minusta näpertelyltä, Rantala arvioi.

Rantalan mukaan on hämmästyttävää, että valtiovarainministeriö arvioi vielä joulukuussa, että valtion alijäämä olisi 6,5 miljardia, kun se nyt Tilastokeskuksen mukaan oli viime vuodelta 8 miljardia.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston vakausyksikön päällikön Mikko Spolanderin mukaan alijäämälukujen muutokseen vaikuttaa toissa vuoden ja viime vuoden lukujen tarkentuminen. 

– Ei voi kieltää, ettei lukujen tarkentuminen olisi aika iso, Spolander sanoi STT:lle.

Spolanderin mukaan VM:ssä katsotaan nyt, kuinka paljon viime vuoden lukujen tarkentuminen vaikuttaa tulevien vuosien talousennusteisiin. Valtiovarainministeriö julkistaa seuraavat ennusteluvut huhtikuussa.

Miljardisäästöt ensi vaalikaudella 

Aktian Rantalan mielestä Suomen julkinen talous on tällä hetkellä yksinkertaisesti liian suuri suhteessa heikentyneeseen talouteen. Hänen mukaansa kyse on ennen kaikkea rakenneongelmasta, ei suhdanneongelmasta.

Rantalan mielestä Suomessa tarvitaankin vaalikauden mittainen menoleikkausohjelma, jolla tavoiteltaisiin noin 5 miljardin euron säästöjä. Hänen mukaansa tällainen ohjelma palauttaisi Suomen julkistalouden merkittävästi vakaammalle pohjalle.

Rantala esittää myös, että menoleikkausten turvin verotusta pitäisi keventää kahdella miljardilla eurolla työnteon ja yrittämisen kannustamiseksi.

Kolme viime vuotta Suomen talous on kärvistellyt taantumassa, eikä vaatimattomasta talouden elpymisestä ole luvassa suurta helpotusta julkisen talouden tasapainottamiseen. 

– Nopea talouskasvu olisi tässä tilanteessa parasta lääkettä julkiselle taloudelle, mutta sitä ei nyt tule tapahtumaan, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi.

Joko taantumaputki katkeaa? 

Kuoppamäki ennakoi Suomelle noin puolen prosentin kasvua tälle vuodelle.

Aktia ennustaa, että Suomen talous yltää tänä vuonna kituliaaseen 0,3 prosentin kasvuun. Vaikka maailmalla talous porskuttaa kohtuullisesti, Suomen näkymiä painavat Aktian Rantalan mukaan heikko kotimainen kysyntä ja Venäjän talouden jyrkkä alamäki.

Ekonomistit näkevät yleisesti Suomen kasvunäkymät heikkoina. Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen arvioi samoin kuin Rantala, että vaimea kotimainen kysyntä ja Venäjän talouden näkymät painavat Suomen taloutta.

Nordea ennusti joulukuussa Suomelle tästä vuodesta neljättä peräkkäistä taantumavuotta. Sorjosen mukaan maailmantalouden vire ja jyrkästi laskenut öljyn hinta voivat kuitenkin vetää Suomen talouden hieman parempaan vauhtiin.

– On ihan mahdollista, että neljättä miinusmerkkistä vuotta ei tule, Sorjonen arvioi.