Valtioiden yhteiset rajavedet suojeluongelma

Euroopassa on tuhansia rajavesistöjä, joiden suojelusta valtiot eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen. Ongelmasta puhutaan tänään Helsingissä alkavassa kokouksessa.

Kansainvälinen periaatteellinen sopimus rajavesistöjen suojelusta on jo olemassa, mutta Helsingin kansaivälisessä kokouksessa keskustellaan sopimuksen toimeenpanosta ja yritetään pohjustaa maaperää rajavesivaltioiden yhteistyölle saastuneiden vesialueidensa suojelusta.

Rajavesistöt ovat järviä tai jokia, joiden laineet pärskivät useamman kuin yhden valtion alueella. Ne ovat ongelmallisia, sillä jos yksikin maa saastuttaa rajavesistöä tai rakentaa siihen esimerkiksi padon, kärsivät seurauksista kaikki vesialueen valtiot.

-Suomessa ja koko Pohjois-Euroopassa rajavesialueita suojellaan esimerkillisesti, sanoo ympäristöjohtaja Kaj Bärlund YK:n Euroopan talouskomissiosta.

Keskimäärin Suomen tilanne on Bärlundin mielestä parempi, koska meillä on lähinnä rajavesistökysymyksiä Venäjän suhteen.
-Rajavesistöjä venäjän ja Suomen välillä on noin 400, eli periaatteessa tämä ongelma on hyvin laaja, mutta meillä on hyvin pitkään ollut kahdenvälistä yhteistyötä.

Sitä vastoin Keski- ja Itä-Euroopassa tilanne on Brärlundin mielestä kehnompi.

Tänään alkavan kokouksen päämääränä onkin lisätä yhteistyötä rajavesivaltioiden välillä.
-Toivomme, että ne maat, jotka tähän mennessä eivät ole pystyneet sopiman suurten jokien ja järvien suhteen yhteisistä pelisäännöistä, nyt tämän sopimuksen turvin tekisivät niin, sanoo Bärlund.
(MTV3/Satu Latvala)


Lue myös:

    Uusimmat