Valkoselkätikkakanta vahvistuu

Venäjältä Suomeen pesimäpuuhiin vaeltaneet valkoselkätikat ovat vahvistaneet merkittävästi omaa kantaamme. Kannan vahvistumisesta huolimatta valkoselkätikka on edelleen erittäin uhanalainen lintulaji.

Erittäin uhanalainen valkoselkätikka on alkanut lisääntyä syvän taantuman jälkeen. Vahvistusta on tullut itärajan takaa. Kevään pesäinventointi osoittaa, että itävaellusten myötä valkoselkätikkakanta on kasvussa etenkin Kaakkois-Suomessa.

Vielä 1990-luvun puolivälissä maassamme paikannettiin vain toistakymmentä pesivää valkoselkätikkaparia. Havaintojen perusteella kokonaiskannan arvioitiin olevan 25-30 paria. Nyt pesälöytöjä on yli 40, mikä tietää kokonaisreviirien lisääntyneen jopa lähemmäs 80:tä.

- Meillä on ollut kaksi erittäin hyvää pesimävuotta peräkkäin ja kaksi hyvää vaellusvuotta. On saatu muuttovoittoa idästä ja kaakosta. Hyvin todennäköisesti Venäjän suunnasta, sanoo Metsähallituksen suunnittelija Timo Laine.

Pesintöjen painopiste on siirtynyt Päijänteen itäpuolelta Päijät-Hämeestä ja Keski-Suomesta idemmäksi.

- Tänä vuonna Etelä-Karjalan alueelta löytyy eniten reviirejä, sitten Etelä-Savosta seuraavaksi runsaimmin ja Päijät-Häme ja Keski-Suomi tulee sen jälkeen. Ja onpa ihan uudisreviirejä syntynyt Päijänteen länsipuolelle. Jopa Pirkanmaalla on todettu pesintä, mikä on erittäin ilahduttavaa, Laine jatkaa.

Venäjältä Suomeen pesimäpuuhiin vaeltaneet valkoselkätikat vahvistavat merkittävästi omaa kantaamme.

- Kyllä sen invaasion seurauksena varmaan tuommoinen 10-20 prosenttia on juuri sen ansiota, voi olla vähän suurempikin merkitys, Laine toteaa.

Kannan vahvistumisesta huolimatta valkoselkätikka on edelleen erittäin uhanalainen lintulaji. Se viihtyy lahopuita sisältävissä lehtipuumetsissä, joita tehometsätalous on tehokkaasti tuhonnut.

(MTV3)

(Huomenta Suomen uutiset 03.06.2005)

Lue myös:

    Uusimmat