Väkivaltarikosten tuomiot tiukentuneet

Tuomioistuinten linjan tiukentuminen on tapahtunut viime vuosina. Tuomio voi siis olla nyt kovempi kuin mitä se olisi ollut muutamia vuosia sitten. Teoriassa samasta rikoksesta voi myös saada yhdessä oikeudessa ankaramman tuomion kuin toisessa.

-Maan eri osien välillä voi olla eroja, ja käytännöt voivat olla erilaisia eri paikoissa. Mutta toki myös rikollisuuden laadussa ja määrässä on alueellisia eroja, sanoo kehityspäällikkö Jouko Laitinen oikeusministeriön kriminaalipoliittiselta osastolta.

Kolmessa vuodessa vankien määrä on lisääntynyt lähes neljänneksellä. Kun vankeja oli vielä kolme vuotta sitten keskimäärin 2740, niin tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla vankiloissa on ollut lähes 3400 vankia.

Neljännes vangeista istuu jo kahdeksatta kertaa

Tuomioiden tiukentuminen ja toisaalta taas rikosten koventuminen ovat omalta osaltaan vaikuttaneet vankien määrän kasvuun.

-Osaksi kyse on oikeusistuinten tiukentuneesta rangaistuskäytännöstä. Tärkein yksittäinen muutos on ollut yhdyskuntapalvelun käytön väheneminen ja ehdottomien vankeusrangaistusten vastaava lisääntyminen, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen johtaja Tapio Lappi-Seppälä.

Laitisen mukaan tiukentunut linja ei ole yksittäistapauksissa huomattava, mutta pienet muutokset kertautuvat ja näkyvät vankiluvuissa. Erityisesti linja on kiristynyt väkivaltarikoksissa. Jatkossa myös törkeän pahoinpitelyn minimirangaistusten korottuminen puolesta vuodesta vuoteen vaikuttaa vankien määrään.

Suomen noin 3400 vangista vain 27 prosenttia on ensikertalaisia, loput ovat rikoksenuusijoita. Peräti neljännes vangeista istuu telkien takana jo kahdeksatta kertaansa.

-Kansainvälisesti verrattuna Suomessa on suhteellisen yhtenäinen oikeuskäytäntö. Mutta paikallisten tuomioistuinten välillä voi olla eroja. Se ei ole kovin systemaattista ja voi vaihdella samassakin oikeudessa vuodesta toiseen, kertoo Lappi-Seppälä.

Huumeliigoille kovia tuomioita

Tuomioistuimet ovat riippumattomia, joten niiden toimintaa ei säädellä ylhäältä käsin. Siten myöskään mahdollisiin käräjä- tai hovioikeuksien keskinäisiin linjaeroihin ei puututa ulkopuolisin mahtikäskyin.

-Esimerkiksi sakkojen määrä voi vaihdella ja ehkä voi löytyä eroja eri osissa maata. Mutta oikeuksia ei ole kovin järkevää luokitella lieviin tai ankariin käräjäoikeuksiin, koska käytännöt muuttuvat osin nopeastikin ja vaihtelua voi olla samankin oikeuden sisällä, sanoo Lappi-Seppälä.

Sen sijaan tuomioistuinten tulisi seurata maan rangaistuskäytäntöä ja tiedustella asiaan liittyvää aineistoa tutkimuslaitoksilta. Myös muutoksenhakukontrolli tasoittaa tuomioeroja.

-Joissakin korkeimman oikeuden päätöksissä on kiinnitetty huomiota siihen, että alemmissa oikeusasteissa ei ole perusteltu ratkaisua riittävästi, Lappi-Seppälä sanoo.

Lappi-Seppälän mukaan korkein oikeus on viime aikoina korostanut, että rangaistusta määrättäessä on otettava riittävästi huomioon myös asianomaisen tapauksen erityispiirteet.

-Tutkintavankien määrä on lisääntynyt, kun on ollut suuria juttuja ja tutkinta-ajat ovat pidentyneet. Huumeliigoille on tullut kovia tuomioita, kertoo Laitinen. Esimerkiksi vankilasta kännykällä huumekauppaa johtanut Valeri Raikerus tuomittiin lähes pari viikkoa sitten 11 vuodeksi vankeuteen ja hänen rikoskumppaneinaan tuomituille yhdelletoista miehelle jaettiin yli viiden vuoden tuomioita.

Kesäkuussa huumeiden tukkukauppias Tomi Samuel Arho sai yhdeksän vuotta vankeutta.

(MTV3-STT)