Väkivalta väheni Järvenpäässä: "Kyse on arvovalinnoista"

Järvenpää valittiin pilottikaupungiksi, koska siellä tapahtuu paljon enemmän väkivaltaa kuin väkiluku antaisi olettaa.

Järvenpäässä väkivaltaa vastaan lähdettiin neljällä eri työryhmällä, joista yksi keskittyi kouluihin, yksi vanhempiin ihmisiin, yksi väkivallan uhreihin ja yksi alkoholiehtoiseen väkivaltaan. Suuri osa suomalaisesta väkivallasta tapahtuu ainakin toisen osapuolen ollessa päihtynyt.

Väkivalta-keskittymillä on usein yhteisiä piirteitä: ne ovat liikenteellisiä keskustoja, joihin on helppo tulla julkisilla kulkuvälineillä. Niissä on paljon nuorisolle suunnattuja ravintoloita, jotka ovat myöhään auki.

Järvenpään väkivaltaa saatiin projektiaikana vähenemään, kun ravintolat saatiin mukaan talkoisiin. Ravintoloissa kiinnitettiin enemmän huomiota anniskelun vastuullisuuteen ja tehokkaaseen järjestyksenvalvontaan. Lisäksi ravintoloita kannustettiin ilmoittamaan ongelmista poliisille.

- Ravintola-alalla on sellainen yleinen vääristymä, että siellä koetaan, että mitä enemmän he ilmoittavat ongelmista, sitä enemmän heille koituu harmia lupa-asioissa. Me vakuutimme ja vannotimme, että näihin lupa-asioihin ei puututa. Seurauksena oli, että ilmoitukset lisääntyivät, ja väkivalta väheni, sanoo apulaispoliisipäällikkö Pekka Heikkinen Keski-Uudenmaan poliisista.

Vastuullisuus maksaa

Väkivaltaisiin kaupunginosiin kuuluvat keskustojen ohella myös tietynlaiset kerrostalolähiöt. Apulaispoliisipäällikkö Heikkinen sanoo, että tosiasiat pitää hyväksyä.

- Jokainen meistä tuntee 1970-luvun betonilähiöt. On kai kiistaton tosiasia on, että monessa tällasessa paikassa ollaan ongelmien keskellä jo kolmannessa sukupolvessa. Kerrostalolähiöissä on paljon ongelmia, paljon työttömyyttä, paljon ihmisiä erilaisten sosiaalijärjestelmien varassa, alkoholiongelmaisia ja niin edelleen, apulaispoliisipäällikkö Heikkinen sanoo.

- Ongelmat ovat lähiöissä sellaisia, ettei niihin poliisin työllä pystytä puuttumaan kovinkaan syvällisesti. Sekä kaupunkien keskustoissa että lähiöissä pitäisi puuttua ongelmiin rakenteellisesti.

Rakenteellinen puuttuminen tarkoittaisi viranomaisten hyvin tiivistä ja toimivaa yhteistyötä.

Koska tulosvastuullisuus on astunut myös kuntiin, on työssä olevaa väkeä vähän, eikä tulostavoitteista tingitä. Moniongelmaisia vyyhtejä on siinä tilanteessa vaikea lähteä ratkomaan.

- Eri viranomaisilla on kädet täynnä työtä. Viranomaisten on helpompi toimia jollain sellasella saralla, jossa saa konkreettisesti tuloksia aikaan. Kaikista surkeimmassa tilassa olevaan kansanosaan ei ehkä sitten haluta laittaa paukkuja, koska se työ on lohdutonta ja toivotonta ja tuloksien aikaansaaminen on vaikeeta, Heikkinen arvioi.

Pilottiprojektin tiimoilla Järvenpäässä tehtiin moniammatillista yhteistyötä.

- Onnistuminen on aina liittynyt siihen, että jokainen mahdollinen taho on tehnyt pikkusen enemmän kun on pakko. Silloin saadaan aikaan tuloksia. Mutta jos nyt ajatellaan, missä tilanteessa kunnat ovat rahoituksen ja henkilöstön suhteen, niin sieltä on vaikea repiä ihmisistä irti yhtään enempää kuin on pakkoa.

- Lopulta nämä ovat arvovalintoja; mihin halutaan satsata. Juhlapuheissa puhutaan paljon ennaltaehkäisystä, mutta tehdäänkö sitä ihan oikeasti?

Lue myös: