"Väkivalta sivuutetaan liian usein huostaanotoissa"

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreessa tutkimuksessa huostaanoton tyypillisiksi syiksi on kirjattu vanhempien kasvatusongelmat. alkoholin käyttö tai väkivalta. THL:n kehittämispäällikön Hanna Heinosen mukaan vajaa puolet vastentahtoisesti huostaanotetuista lapsista tulee yksinhuoltajaperheistä, joissa äiti on perheen ainoa huoltaja.

- Suurin yksittäinen äiteihin liittyvä huostaanoton syy on äidin alkoholinkäyttö. Isillä suurin yksittäinen tekijä on väkivaltaisuus, kertoo Hanna Heinonen.

Heinonen on huolissaan siitä, että väkivalta huostaanoton syynä sivuutetaan liian helposti.

- Väkivalta kyllä mainitaan, mutta sitä ei yksilöidä, että mitä sillä oikeasti tarkoitetaan. Ei kerrota, onko väkivalta lasten kokemaa, lasten näkemää, kuka siinä on ollut tekijänä ja kuka on ollut uhrina.

Heinosen mukaan väkivalta on vain lyhyt maininta.

- Yksityiskohtaisempaa tietoa ei kerrota, mikä sitten voisi suunnata työskentelyä. Tämä kuvaa sitä, että väkivalta on vaikea ongelma, jota on ehkä vaikea nostaa puheisiin, vaikka se pitäisi tehdä jo usein paljon aikaisemmassa vaiheessa.

Riittämättömyys saattaa olla peruste huostaanottoon

THL:n tutkimuksessa huostaanoton perusteeksi on kirjattu myös kodin epäsiisteys, epämääräiset vieraat ja riittämättömyys. Riittämättömyydellä tarkoitetaan esimerkiksi sellaista, että vanhemman omat ongelmat ovat niin suuria, että lapsen tarpeita ei pystytä huomioimaan. Riittämättömyydellä on myös toinen tarkoitus.

- Puhutaan paljon riittämättömästä vanhemmuudesta. Tällä viitataan siihen, että vanhempi ei pysty laittamaan rajoja lapsille eikä tarjoamaan säännöllistä päivärytmiä lapsille, esimerkiksi ei herätetä lasta kouluun, laiteta ruokaa, lasta nukkumaan tai ei ole rajoja siihen, miten paljon saa katsoa televisiota tai olla internetissä, kertoo Heinonen.

Huostaanottojen perusteita valvotaan kuitenkin entistä tiukemmin, ja joka kymmenes sosiaaliviranomaisten huostaanotettavaksi suosittelema lapsi palaa hallinto-oikeuden päätöksellä kotiin. Heinosen mukaan tavoitteena on aina perheen yhdistäminen.

- Suomen lainsäädännössä ei ole sellaista, että tehtäisiin pysyviä tai pitkäaikaisia huostaanottoja. Aina lähdetään siitä, että pohditaan, miten perhe voidaan jälleen yhdistää ja silloin sekä lapsen että vanhemman kuntoutukselle asetetaan tarkat tavoitteet, kertoo Heinonen.

Heinosen mukaan näyttää siltä, että lastensuojelulain muutokset ovat parantaneet asiakkaiden oikeusturvaa eli päätöksentekoa on yhtenäistetty ja hakemukset hallinto-oikeuksille ovat entistä paremmin ja perusteellisemmin tehtyjä.

- Tämän tutkimuksen valossa näyttää siltä, että kunnissa on pohdittu asioita monelta eri kantilta ja lapsen asema sekä lapsilähtöinen työskentelytapa on juurtunut kuntiin, kiittelee Heinonen.