Väkivalta näkyy nuorten naisten elämässä jo aikaisin – "Ei välttämättä tarvitse edes asua yhdessä"

– Jos ajatellaan sekaryhmiä, niin tytöt jäävät poikien ja miesten varjoon. Poikien ja miesten ongelmat ovat isompia ja päätyvät usein tilastoihin, arvioi Turun tyttöjen talon johtaja Nina Pietikäinen.

10 vuotta toiminnassa ollut kohtaamispaikka on Pietikäisen mukaan lunastanut tyttöjen luottamuksen kaupungissa.

Lähisuhdeväkivalta näkyy myös nuorten elämässä

Kahdessa eri toimipisteessä 10-28-vuotiaiden tyttöjen ja naisten on mahdollista harrastaa, viettää vapaa-aikaa, mutta käsitellä myös kipeitä aiheita. Tilastojen valossa Suomi onkin kyseenalaisen korkealla sijalla naisiin kohdistuvassa väkivallassa.

Esimerkiksi Euroopan Unionin perusoikeusviraston vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan 30 prosenttia 18-74-vuotiaista suomalaisista naisista on joutunut nykyisen tai entisen kumppanin fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

Väkivallan kokemukset ovat Pietikäisen mukaan näkyvissä myös nuorten naisten elämässä.

Lue myös: 

Lähes 70 prosenttia perheväkivallan uhreista naisia – "Jauhaa itsetunnon palasiksi"

– Lähisuhdeväkivalta näkyy myös meillä. Se voi alkaa jo tosi aikaisin, vaikka seurustelusuhteessa. Ei välttämättä tarvitse edes asua yhdessä. Näistä keskustellaan jatkuvasti. 

Yksinäisyys vaivaa kesälläkin

Pietikäisen mukaan kesällä nuorten elämässä ajankohtaisia aiheita ovat esimerkiksi opiskeluun liittyvät asiat. Myös yksinäisyyden kokemukset ovat läsnä Suomen suvessa. 

– Yksinäisyys näkyy hyvin siinä, että meidän toimintaan tullaan mukaan ei välttämättä sen toiminnan sisällön, vaan kavereiden takia. 

Pietikäinen arvioi, että syynä yksinäisyyden kokemuksen taustalla voi olla useita syitä; moni on saattanut esimerkiksi muuttaa kaupunkiin ja tukiverkosto on jäänyt toisella paikkakunnalle. 

Tasa-arvoon on vielä matkaa

Turun tyttöjen talon johtaja Nina Pietikäinen muistuttaa, että sukupuoliroolit ovat edelleen vahvassa. Tasa-arvoon on vielä matkaa.  

– Meillä mietitään omaa identiteettiä, vaikka teemmekin paljon työtä sen eteen, että sukupuolirooleista päästäisiin eroon. Ne ovat edelleen vahvasti läsnä, Pietikäinen pohtii. 

Tyttöjen ääni olisikin saatava vahvemmin kuuluviin. 

– Tytöt ja naiset tekevät paljon tässä yhteiskunnassa, mutta sitä tunnustusta ei ehkä tule niin paljon. Aito tasa-arvo toteutuu vasta sitten kun otetaan kunnon iso askel ja tiedostetaan se, että teemme yhä usein sukupuolierittelyä.