Väkivalta kunta-ammateissa kasvaa – teräaseilla uhataan lastentarhoissakin

Väkivallan kasvu näkyy kunta-ammateissa. Selvimmin se näkyy lasten ja nuorten parissa tehtävässä työssä. Työterveyslaitoksen asiantuntijan mukaan syy kehitykseen on lasten ja nuorten häiriöiden pahentuminen.

Kunta-ammatteihin kohdistunut väkivalta on yleistynyt. Työterveyslaitoksen Kunta10-kyselyssä opettajaryhmät nousevat omaksi huolestuttavaksi ryhmäkseen. Lastentarhanopettajista jo liki kolmannes (30,5 prosenttia) ja erityisopettajista yli puolet (52 prosenttia), on nähnyt lasten ilkivaltaa työpaikallaan viime vuoden aikana. Vastaavat luvut vuonna 2004 olivat lastentarhanopettajien kohdalla 22,5 prosenttia ja erityisopettajien joukossa 46 prosenttia.

Eniten ilkivallan kasvua ovat nähneet lastenhoitajat. Suhteellinen prosentuaalinen kasvu on yli 40 prosenttia samalla aikajaksolla – alle 18 prosentista yli 25 prosenttiin. Myös muissa opetusammateissa kasvu on huomattavaa. Vain aineopettajien kohdalla väkivallan kokemukset ovat laskusuunnassa.

Asiakaskunta raaistunut – syynä perheiden ongelmat

Kyselyn ilopilkku on henkisen väkivallan vähentyminen. Toisaalta ruumiillinen väkivalta ei ole laskussa - vaan päinvastoin. Kunta-ammateissa kaikkineen ruumiillisen väkivallan kokemukset ovat kasvussa. Kun 2004 alle 9 prosenttia sai osakseen sitä, viime vuonna luku oli 11,5 prosenttia.

Erityisopettajista liki kolmannes (31 prosenttia) ja lastentarhanopettajista reilu neljännes (28 prosenttia), lastenhoitajista liki neljännes (23 prosenttia) ja perhepäivähoitajista 8 prosenttia raportoi kyselyssä, että heitä on lyöty tai potkittu viime vuoden aikana. Kun vertaa kasvua vuoteen 2004, lastenhoitajien ja perhepäivähoitajien kohdalla suhteellinen nousu on yli 50 prosenttia. Sama suuntaus näkyy myös luokanopettajien keskuudessa.

– Kyllä siinä on selkeää kasvua. Ei sitä voi kieltää, tiivistää Työterveyslaitoksen professori Jussi Vahtera.

Vahteran mukaan kasvu johtuu asiakkaiden, opettajien kohdalla nuorten ja päiväkodissa työskentelevien osalta pienten lasten, häiriöiden vakavuusasteen lisääntymisestä.

– Perheissä pahoinvointi on kokoajan lisääntynyt. Meillä on paljon huono-osaisia perheitä ja näiden perheiden määrä on kasvanut, Vahtera summaa.

Yksi sadasta kokenut uhkailua aseella

Hengenvaarallisilta tilanteiltakaan ei olla vältytty. Vahtera pitää erityisen huolestuttavana sitä, että tarhatyöntekijätkin raportoivat aseuhasta.

– Henkeä uhkaavia tilanteita, missä on suoranaisesti uhattu ampuma- tai teräaseella, raportoi lähes joka sadas kuntatyöntekijä keskimäärin. Nämä ovat voimakkaasti lisääntyneet jopa lastentarhoissa. Lähes yksi prosentti lastenhoitajista kertoo vastaavia tilanteita. Olettaisi sen olevan nolla lastentarhoissa, Vahtera jatkaa.

Erityisopettajat: "Aikuisia lisää kouluihin"

2,5 prosenttia erityisopettajista raportoi, että heitä on uhattu ampuma- tai teräaseella vuonna 2012. Erityisopettajat kaipaavat apuvoimia kouluihin.

– Aikuisia kaivataan kouluihin lisää, myöskin siis muitakin aikuisia kuin opettajia. Erilaisia sosiaaliohjaajia ja -työntekijöitä, he olisivat kovin tervetulleita, vaatii erityisopettaja Taru Alkio, Kulosaaren yhteiskoulusta.

– Lisää rahaa tarvitaan. Se on resurssointia tulevaisuutta varten, jatkaa samaisen koulun kollega Riikka Virkamäki-Johnson.

Virkamäki-Johnsonin mukaan oppilaiden lisääntynyt levottomuus on jo vaikeuttanut erityisopettajien rekrytointia. Vaikka väkivaltakehitys on huolestuttavaa, Kulosaaren yhteiskoulussa väkivaltaan liittyviä ongelmia ei ole nähtävissä.

Lue myös:

    Uusimmat