Väitöskirja avaa runsaan alkoholin vaikutuksia tehohoitoon - näin moni tehohoitopotilaista on riskikuluttajia

Lääketieteen lisensiaatti Siiri Hietanen tutki väitöskirjassaan alkoholin riskikulutuksen merkitystä kriittisissä sairauksissa.

Tutkimuksissa selvitettiin alkoholin riskikulutuksen vaikutusta tehohoidon tarpeeseen, tehohoitoa vaativan sairauden syyhyn ja vaikeusasteeseen sekä hoidon lopputuloksiin. Alkoholiperäisen sydänsairauden vuoksi menehtyneiden potilaiden osalta selvitettiin diagnostiikan ja hoidon kattavuutta.

Väitöskirja koostuu neljästä tutkimuksesta, jotka toteutettiin Oulun yliopistollisen sairaalan alueella potilasasiakirjoihin pohjautuvina tutkimuksina. Tutkimukseen valittiin tehohoidossa olleet potilaat, joita hoidettiin muun syyn kuin vamman vuoksi, sekä potilaat, joilla oli todettu maksasairaus.

Lisäksi tutkimuksessa olivat mukana Pohjois-Suomen syntymäkohortin 1966 31-vuotiskyselyyn vastanneet henkilöt sekä alkoholiperäisen sydänsairauden vuoksi äkillisesti menehtyneet potilaat.

Väitöskirjassa todettiin, että alkoholin riskikulutusta esiintyy kolmasosalla tehohoitoa tarvitsevista potilaista. Näillä potilailla korostuivat lievemmät ja osittain ennaltaehkäistävissä olevat tehohoidon syyt, kuten myrkytykset. Vastaavasti syntymäkohortin pitkäaikaisseurannassa runsas alkoholinkäyttö 31-vuotiaana altisti myöhemmälle tehohoidon tarpeelle, muita potilaita useammin alkoholiperäisistä syistä.

Lähes 40 prosenttia teho-osastolla hoidetuista maksasairauspotilaista menehtyi vuoden kuluessa. Alkoholin käyttö ei vaikuttanut merkittävästi potilaiden ennusteeseen tehohoidon jälkeen, mutta alkoholin aiheuttamassa maksakirroosissa kuolemansyy oli useammin alkoholiperäinen.

Alkoholiperäisen sydänsairauden vuoksi äkillisesti menehtyneistä potilaista vain viidesosalla sydänsairaus oli diagnosoitu elinaikana huolimatta siitä, että suurimmalla osalla alkoholin riskikulutus oli tiedossa.

Lue myös:

    Uusimmat