Väitöstutkija: Näin englannin ääntämisen opetusta voitaisiin parantaa

Englannin ääntämistä opetetaan Suomen kouluissa liian yksipuolisesti, arvioi tuoreen väitöskirjan tehnyt tutkija Elina Tergujeff.

Tutkimuksessa selvitettiin, mitä ja millaisilla opetusmenetelmillä ääntämistä opetetaan suomalaisissa peruskouluissa ja lukioissa.

– Tutkimukseni valossa näyttää siltä, että äännettä suurempien yksiköiden, kuten intonaation eli puheen sävelkulun ja lausepainojen kohdalla seurataan oppikirjoja, ja kun niissä ei ole kauheasti harjoituksia näiden osa-alueiden harjoittamiseen, niin se jää tosi vähäiseksi kouluissa, hän sanoo.

Tergujeff on huolissaan siitä, että opetus on puutteellista nimenomaan äännettä suurempien yksiköiden opetuksessa, sillä niillä on suuri merkitys puheen ymmärtämiseen.

Opettajan pitäisi valmentaa – ei paukuttaa

Yhtenä syynä ääntämisen opetuksen yksipuolisuuteen Tergujeff pitää sitä, etteivät opettajat välttämättä tiedä, miten ääntämistä pitäisi opettaa.

– Opettajankoulutuksessa on enemmänkin opetettu sitä tulevien opettajien omaa ääntämistä, mutta siihen, miten sitä opetetaan oppilaille, kyselyyn vastanneet opettajat olivat tyytymättömiä, Tergujeff sanoo.

Tergujeffin mukaan ääntämisen opettamisen ei tarvitsisi olla kouluissa sellaista, että opettaja "paukuttaa" luokan edessä yksittäisiä sanoja ja äänteitä, minkä jälkeen oppilaat toistavat kuulemansa. Tällaista ääntämisen opetus on ollut jo 1980-luvulla.

Opettaja voisi olla enemmänkin valmentaja, joka auttaa ja kannustaa oppilaita ääntämiseen liittyvissä asioissa.

Ääntämistä voi opettaa visuaalisesti

Väitöstutkija Tergujeffin mielestä ääntämisen opettamisen keinojen ei tarvitse olla monimutkaisia.

Esimerkiksi intonaation opettamisessa voi hyödyntää myös visuaalisuutta, joka on muutenkin nykyiselle kulttuurille ja viestinnälle ominaista.

– Opettaja voi esimerkiksi huitoa käsillä tai piirtää taululle niitä intonaatiokäyriä, hän sanoo.

Tergujeffin mielestä vieraita kieliä puhuttaessa tärkeintä on kuitenkin se, että saa viestinsä perille. Täydellisesti ei tarvitse ääntää, eikä koulussa voikaan oppia puhumaan kuten syntyperäiset kielenpuhujat.

Tergujeffin väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa lauantaina.

Lue myös:

    Uusimmat