Väitös: Väkivaltaisen miehen surmanneille ei armoa oikeudessa

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Oikeudessa teko katsotaan usein hätävarjelun liioittelemiseksi, koska nainen on turvautunut järeämpään aseeseen kuin mies.

    Suuri osa väkivaltaisen miehen surmanneista naisista tuomitaan hätävarjelun liioittelusta. Minna Ruuskasen väitöstutkimus käy läpi kuusikymmentä Suomessa annettua hovioikeuksien ratkaisua, joissa syytetty on vedonnut hätävarjeluun.

    Nainen ei saa oikeudelta ymmärrystä, vaan itsensä puolustaminen nähdään yleensä hätävarjelun liioitteluna.

    Useimmissa tapauksissa nainen on lopettanut pahoinpitelyn iskemällä miestä veitsellä.

    Oikeus on usein todennut teon hätävarjelun liioitelluksi, koska nainen on turvautunut järeämpään aseeseen kuin mitä miehellä on ollut käytössä.

    Tutkija: Taustalla ihanne reilusta pelistä

    Nyrkkejä vastaan ei saisi puolustautua veitsellä, mutta Ruuskasen mukaan on aiheellista kysyä, olisiko naisella oikeasti mahdollisuus puolustaa itseään nyrkein.

    Ruuskasesta hätävarjelu-käsitteen taustalla on ihanne reilusta pelistä, jossa tasavahvat vastustajat kohtaavat kasvokkain. Ihanne kuvaa huonosti parisuhdeväkivallan todellisuutta, jossa nainen on usein fyysisesti altavastaajana.

    Oikeus katsoi monissa tapauksissa, että nainen ei ollut oikeasti hengenvaarassa ja hänen saamansa vammat olivat liian vähäisiä, jotta veitsellä puolustautuminen olisi ollut perusteltua.

    Väitöksessä todetaan, että väkivallan kohteena olevan naisen voi olla vaikeaa määrittää hetki, jolloin hänen saamansa vammat ovat riittävän vakavat osoittamaan puolustautumisen tarpeen, mutta jolloin hän vielä kykenee puolustautumaan.

    (MTV3-STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •