Väitös: Uhrin humala ei saa lieventää raiskausrikosta

Väitöstutkimuksen mukaan uhrin humalatilaa, pukeutumista lyhyeen hameeseen tai lähtemistä jatkoille ei voida käyttää lieventävänä seikkana, kun oikeus määrää tuomion raiskauksesta.

Oikeustieteen kandidaatti Vilja Hahto sanoo, ettei uhrin humalatila voi olla seikka, joka vaikuttaa raiskausrikoksen arviointiin. Tästä huolimatta oikeusjutuissa kuitenkin usein mainitaan rikoksen uhriksi joutuneen juoma alkoholimäärää.

Myöskään uhrin pukeutumista lyhyeen hameeseen tai lähtemistä jatkoille ei voida käyttää lieventävänä seikkana, kun oikeus määrää tuomion raiskauksesta.

Hahto on tutkinut fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvia rikoksia: pahoinpitelyjä, henkirikoksia, vamman ja kuoleman tuottamuksia sekä erillisenä kohteena raiskauksia, kun hän on selvittänyt uhrin myötävaikutusta ja rikoksentekijän vastuuta. Hän on päätynyt väitöstutkimuksessaan kantaan, jonka mukaan uhrin osallistuminen riskinottoon ei poista rikosoikeudellista vastuuta.

- Jos uhri esimerkiksi on mennyt humalaisen kuljettajan kyytiin, kuljettaja olisi edelleen tuomittava onnettomuuden sattuessa ja matkustajan kuollessa kuolemantuottamuksesta tai vammantuottamuksesta, hän katsoo.

Vastuuvapautusperuste kirjattava lakiin

Rikoslakiin ei tutkijan mielestä ole tarpeen lisätä vahingonkorvauslain myötävaikutussäännön kaltaista yleistä säännöstä, mutta suostumusta koskeva vastuuvapautusperuste olisi perusteltua kirjata lakiin.

- Erikseen olisi lisäksi säädettävä rankaisemattomaksi sellainen yhteinen riskinotto, jossa harrastetaan seksuaalista kanssakäymistä tietoisena partnerin sukupuolitaudista, Hahto sanoo.

Nykyisellään tällaiselle riskinotolle ei muodollisesti löydy pätevää vastuuvapautusperustetta, vaikka rankaisutarpeen puuttumisesta ollaan varsin yksimielisiä.

Tutkimuksesta ilmenee, että oikeuskäytännössä on suhteellisen yhdenmukainen uhrin myötävaikutusta koskeva linja, vaikka tuomioistuimet eivät ole voineet tukeutua täsmälliseen lainsäädäntöön, korkeimman oikeuden ratkaisuihin, oikeusteoriaan tai oikeuskäytäntöä koskeviin tutkimuksiin.

Hätävarjelua pohdittava tapauksittain

Hahto katsoo, että hätävarjeluoikeutta tulkitaan joissakin tapauksissa liian ahtaasti.

- Oikeuskäytännössä näyttää vallitsevan oletus siitä, että puolustautuminen esimerkiksi teräaseen kanssa ylittää automaattisesti hätävarjeluoikeuden rajat, ellei hyökkääjä ole käyttänyt hyökkäyksessään vaarallista välinettä. Tuomioistuimen olisi kuitenkin hänen mukaansa pohdittava tapauskohtaisesti, olisiko hyökkäyksen kohteella ollut todella puolustautumis- tai pakenemismahdollisuudet ilman jonkinlaista asetta.

Väitöskirja "Uhrin myötävaikutus ja rikoksentekijän vastuu. Rikos- ja vahingonkorvausoikeudellinen tutkimus tekoa edeltävästä uhrikäyttäytymisestä fyysistä koskemattomuutta loukkaavissa rikoksissa" tarkastetaan huomenna Turun yliopistossa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat