Väitös: Suomessa liian korkea huostaanottokynnys

Pitkäaikaisen huostaanoton kynnys on Suomessa liian korkea, katsoo valtiotieteen lisensiaatti Anne Koponen väitöksessään. Koponen tutki noin 90 helsinkiläislasta, jotka olivat altistuneet sikiöaikana joko alkoholille tai huumeille. Koposen mukaan lastensuojelussa määritetyt lasten oikeudet eivät toteutuneet tutkimuksessa mukana olleiden lasten kohdalla.

Sikiöaikaisen altistuksensa lisäksi tutkimuksessa mukana olleet lapset olivat joutuneet elämään vuosia turvattomissa oloissa biologisissa perheissään. Osa lapsista oli sikiöajan altistumisensa vuoksi monivammaisia, kehitysvammaisia tai heikkolahjaisia. Huumeille altistuneet lapset olivat lievemmin vammautuneita. Lähes kaikilla lapsista altistuminen sikiöaikana oli aiheuttanut jonkin asteisia oireita.

Lapset olivat kokeneet biologisissa perheissään laiminlyöntiä, väkivaltaa, hyväksikäyttöä sekä mielenterveysongelmia. Kahta lasta oli käytetty seksuaalisesti hyväksi ja neljän lapsen epäiltiin joutuneen hyväksikäytön uhreiksi. Vain yksi tutkimuksessa olleista lapsista oli sijoitettu heti syntymänsä jälkeen pitkäaikaiseen perhehoitoon.

Koposen mukaan päätös pitkäaikaisesta huostaanotosta tehdään Suomessa vasta viime tipassa, kun avohuollon tukitoimista ei ole enää apua. Lapset ovat olleet ennen pitkäaikaista perhehoitopaikkaansa jo useita kertoja lyhytaikaisesti sijoitettuna joko laitoksiin tai perheisiin.

Huonojen kotiolojen vuoksi lapset oireilivat voimakkaasti perhehoitoon tullessaan. Perhehoito edisti lasten kehitystä, mutta ei poistanut ongelmia.Vähiten oireilivat Koposen mukaan lapset, jotka oli sijoitettu heti syntymänsä jälkeen.

Väitöskirja tarkastetaan 2. syyskuuta Helsingin yliopistossa.

(MTV3-STT)