Väitös: Koulu tekee virheitä uskonnonopetuksessa

Koulun uskonnonopetuksessa tehdään tuoreen tutkimuksen mukaan virheitä. Mm. rehtoreiden ja opettajien tietämys uskonnon opettamisen perusedellytyksistä on heikkoa. Kasvatustieteiden maisteri Harri Saine sanoo tänään Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että uskonnonopetus ei ole niin yksikertainen asia kuin on luultu.

-Opetusta annetaan esimerkiksi sellaiselle uskontokunnalle, jolla ei ole valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Pelkkä koululautakunnan lupa ja koulun oma opetussuunnitelma ei tähän riitä. Saineen mukaan opetusministeriö on vahvistanut uskonnonopetuksen perusteet evankelisluterilaisen ja ortodoksisen lisäksi katolista, islamilaista ja adventistista uskontoa varten sekä kristiyhteisön ja baha"i-yhteisön uskonnonopetukselle.

-Uskontoa saa opettaa, jos opettaja kuuluu itse kyseiseen ryhmään tai on saanut opettamista varten erivapauden. Nykyisin rehtorit eivät aina tunnu tietävän riittävästi opettajien uskontokunnasta ja siten opetuskelpoisuudesta, arvioi väittelijä. Hän sanoo lisäksi, että uskonnonopetuksen tavoitteet ja tunnustuksellisuuden määrittely ovat muuttuneet useaan otteeseen viimeisen sadan vuoden aikana.

-1900-luvun alussa se oli kaikille pakollista evankelisluterilaista uskonnonopetusta. Uskonnonopetuksen varattu tuntimäärä on pienentynyt kansakoulun 1880-luvun 13 prosentista nyt jo alle viiden prosentin. Väittelijän mukaan pienryhmät otetaan nyt uskonnonopetuksessa aikaisempaa paremmin huomioon.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat