Vain vakava rikos erottaisi kansanedustajan tehtävistään

Suomen laissa sanotaan, että edustajan toimi voidaan keskeyttää jos kansanedustaja on tuomittu tahallisesta rikoksesta vankeuteen taikka vaaleihin kohdistuneesta rikoksesta rangaistukseen. Tällöin eduskunta voi tutkia, sallitaanko hänen edelleen olla kansanedustajana.

Toisin sanottuna näillä näkymin Tiuran tulevaisuus mitataan seuraavissa vaaleissa ja arvioijina toimivat äänestäjät.

Suomen lähihistoriassa tunnetaan yksi tapaus, jossa kansanedustaja on menettänyt paikkansa kesken kauden. Kyseessä oli vuosi 1993 ja eroamaan joutui keskustan Kauko Juhantalo. Hänet tuomittiin valtakunnanoikeudessa ehdolliseen vankeuteen lahjusten vaatimisesta eli jatketusta rikoksesta, joka käsitti virkavelvollisuuden rikkomisen ja lahjuksen ottamisen.

Tiuraa epäillään lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa -nimisestä rikoksesta. Epäily liittyy siihen, että Anna Tapion koulu sai Nova Groupilta pesukonelahjoituksen samaan aikaan, kun Tiura istui koulun säätiön hallituksessa.

"HS:n esiin tuoma tapaus ei täytä lahjusrikoksen tunnusmerkkejä"

Sen sijaan Helsingin sanomien tänään esiin nostamassa tapauksessa Tiuran kerrotaan ajaneen hanakasti vaalirahoittajiensa asiaa puolueen eduskuntaryhmässä. Lehden haltuunsa saaman esitutkintamateriaalin mukaan Tiuraa vaalirahoituksella ja kestityksellä tukenut Arto Merisalo oli pyytänyt kansanedustajaa lobbaamaan kaavoituksesta vastaavaa ministeri Jan Vapaavuorta (kok.), jotta erikoistavarakauppaa koskevaa lainsäädäntöä ei muutettaisi.

Helsingin Sanomien mukaan poliisin esitutkintamateriaali osoittaa, että kansanedustaja Marja Tiura ajoi vaalirahoittajiensa etua puolustamalla erikoiskaupan asiaa kokoomuksen eduskuntaryhmän kokouksessa. STT:n haastatteleman rikos- ja prosessioikeuden professorin Pekka Viljasen mukaan tällainen teko ei kuitenkaan täyttäisi lahjusrikoksen tunnusmerkistöä. Hänen mukaansa kansanedustajien lahjussäännökset eivät tuomitse eduskuntaryhmässä vaikuttamista lahjuksen antajan hyödyksi.

(MTV3)