Vain paikalliset saavat avun perille Syyriaan

Apu kulkee lähes yksinomaan Syyrian Punaisen Puolikuun viemänä, sillä muiden järjestöjen toiminta sodan jaloissa on liki mahdotonta. Suomessa vierailevan järjestön puheenjohtajan Abdul Rahman Attarin mukaan hekin tavoittavat vain alle puolet tarvitsevista.

– Suurin ongelmamme on se, että emme pääse kaikille alueille. Teillä on paljon tarkastuspisteitä, jotka estävät meitä etenemästä. Joskus taistelut ovat niin rajuja ettemme pääse perille, Attar kertoo.

Eniten apua kaivataan juuri taistelujen keskipisteissä, kuten Aleppossa ja Homsissa. Hankalinta sitä on viedä rajoille pohjoiseen ja etelään, Attar kertoo.

Järjestöllä on jopa 9 000 vapaaehtoista ja he kaikki ovat syyrialaisia.

– Se on hyvä asia, sillä he tulevat lähiseuduilta eikä heillä ole poliittista kantaa. He auttavat kaikkia tarvitsevia ja tuntevat alueen, Attar sanoo.

Hän korostaa kiitollisuuttaan vapaaehtoisille, jotka työskentelevät taistelujen keskellä.

– Tapasin erään nuoren naisen, joka sanoi että hän auttaa koska hänellä ei ole enää antaa muuta kuin aikansa ja henkensä.

Valitettavan moni on joutunut lunastamaan lupauksensa. Yli 20 vapaaehtoista on kuollut konfliktin aikana.

Kaikkien kanssa neuvotellaan

Attarin mukaan sekä hallitus että kapinallisryhmät ovat vuorollaan vaikeuttaneet avun viemistä perille. Hän korostaa, että Punainen Puolikuu on riippumaton järjestö, jonka on pystyttävä vakuuttamaan molemmat puolet.

– Me toimimme siltana osapuolten välillä. Olemme osoittaneet molemmille riippumattomuutemme. Lopulta kaikki on kiinni neuvottelemisesta. Neuvottelemme hallituksen kanssa mutta emme työskentele sen kanssa, Attar korostaa.

Myös ulkovallat ja kansainväliset järjestöt näyttävät luottavan järjestön puolueettomuuteen. Kansainvälinen yhteisö on vedonnut sodan osapuoliin, että Punainen Puolikuu saisi toimia rauhassa.

– Syyrian Punainen Puolikuu on ainoa organisaatio, joka pystyy toimimaan laajasti koko maan alueella, vaikka joudutaan menemään kymmenen rintamalinjan läpi. Se vaatii työtä ja neuvottelutaitoa, mutta he pystyvät siihen. Me haluamme tukea tätä toimintaa, sanoo Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi.

Kaikki eivät avun tasapuoliseen jakoon kuitenkaan usko, ja vapaaehtoiset saavat tuntea sen nahoissaan.

– Osa heistä on nyt jopa vankilassa koska heidän ajatellaan olevan jommankumman puolella, Attar kertoo.

Suomesta lääkintäapua ja koulutusta

Attar on Suomessa osallistuakseen Suomen Punaisen Ristin 150-vuotisjuhlallisuuksiin. Samalla käydään neuvottelua siitä, miten SPR voisi tukea syyrialaisten vapaaehtoisten koulutusta.

– Nyt keskustellaan siitä, miten me voisimme tukea lääkintälaitosten ja klinikoiden korjausta ja miten voisi tukea tätä vapaaehtoiskoulutusta, koska se on ollut avain kaikille YK:n ja Punaisen Ristin avustustoimille, Löövi kertoo.

Attarin mukaan juuri lääkintäavulle on tilausta.

– Tarvitsemme kipeästi lääkintätarvikkeita, koska olemme avaamassa lääkintäpisteitä niihin taisteluiden polttopisteisiin, joihin pystymme. Hallitus on tuhonnut tyystin yli 30 sairaalaa, Attar sanoo.

Suomen ulkoministeriön apua on mennyt tähän mennessä Syyriaan SPR:n kautta yli kaksi miljoonaa euroa. SPR on parhaillaan keräämässä rahaa Katastrofirahastoon.

Löövi peräänkuuluttaakin lisää poliittista keskustelua Syyrian tilanteesta, jotta ihmiset ja Suomen valtio heräisivät auttamaan.

– Suomessa ei tunneta tilannetta tarpeeksi hyvin, nyt pitää keskustella tästä enemmän. Me tarvitsemme rahaa.