Vain harva näkövammainen käy kokopäiväisessä ansiotyössä

Vain joka viides työikäinen näkövammainen saa päätoimeentulonsa ansiotyöstä. Halukkuutta työelämään olisi enemmänkin, mutta työpaikan saanti vapailta markkinoilta on vaikeaa.

Ville Jämsä on ollut näkövammainen syntymästään asti. Lakimieskoulutuksen saanut Jämsä työskentelee nyt vakituisessa työsuhteessa sosiaaliasiamiehenä Tuusulan kunnassa. Myös Jämsä kertoo törmänneensä työmarkkinoilla asenteisiin ja ennakkoluuloihin.

- Kun aikoinaan valmistuin, oli työn löytäminen äärimmäisen vaikeaa, Jämsä toteaa.

Jämsän työpäivät kuluvat pitkälti asiakastapaamisissa ja tietokoneen parissa. Ruudunlukuohjelma ja puhesyntetisaattori mahdollistavat itsenäisen työskentelyn.

Apuvälineiden kehittymisen ansiosta atk-alasta onkin tullut yksi suosituimmista näkövammaisten työllistäjistä. Kuitenkin edelleen vain joka viides näkövammainen saa kokopäivätyön. Erityisen vaikeaa työllistyminen on nuorille.

- Työvoimatoimiston tukimuodot ovat työllistymisvaiheessa ensiarvoisen tärkeitä, jotta päästään ylittämään työpaikkakynnys, ja saadaan se ensimmäinen työpaikka näkövammaiselle nuorelle, kertoo työllisyyspäällikkö Martti Kauhanen Näkövammaisten keskusliitosta.

Noin 10 000 työikäisestä näkövammaisesta parikymmentä prosenttia työskentelee erilaisissa osa-aikatöissä - yli puolet saa toimeentulonsa eläkkeestä.

Työttömyysasteen pysyessä korkealla harva näkövammainen saa jatkossakaan mahdollisuutta näyttää osaamistaan.

(MTV3)

(Seitsemän uutiset 07.11.2004)

Lue myös:

    Uusimmat