Maahanmuuttajilla, erityisesti naisilla, on yhä vaikeuksia työllistyä. Väestöliitto etsii asiaan ratkaisun Womento-hankkeella, joka tukee koulutettujen maahanmuuttajanaisten kotoutumista ja hyödyttää samalla suomalaisia.
Väestöliiton Monikulttuurisen osaamiskeskuksen toteuttama naisten Womento-hanke perustuu vapaaehtoisten työuramentorointiin. Hankkeessa toimii noin 200 vapaaehtoista työparia; oman alan suomalainen ammattilainen eli mentori ja saman alan koulutusta tai työkokemusta omaava maahanmuuttajanainen eli aktori. Pari tavoittelee maahanmuuttajanaisen työllistymistä, kielitaidon kehittämistä ja oman alan verkostoitumista.
-Maahanmuuttajanaiset tulevat Suomeen usein perhesyistä.
-Vuoden 2012 tutkimusten mukaan 48 % uusista tulijoista ovat naisia.
-Suomeen muuttaa yli 11 000 työikäistä naista joka vuosi.
- Naisilla on vähemmän työperustaista muuttoa kuin miehillä.
- Suurempi prosenttiosuus venäläistaustaisista naisista on käynyt lukion kuin suomalaisnaisista. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2012 Maamu-tutkimus)
-Joka toisella ulkomaalaisista vaimoista on opisto- tai korkeakoulututkinto. (Perhebarometri 2012)
- Väestöliiton Monikulttuurinen osaamiskeskus antaa neuvontaa, konsultoi, kouluttaa ja tuottaa käytännöllisiä materiaaleja maahanmuuttajille ja eri alojen ammattilaisille.
Väestöliiton toimitusjohtaja Hiila O’Brienin mukaan aktorien ja mentorien välillä tapahtuu molemminpuolista oppimista.
- Koulutetut maahanmuuttajanaiset voivat toimia sillanrakentajina globalisoituvassa maailmassa. Suomalaiset saavat maahanmuuttajilta paljon uutta näkökulmaa omaan työhönsä, ja oppivat uusia tapoja ja kulttuuria. Samalla suomalaisen kulttuurinen ja kansainvälinen näkemys kehittyy, selittää O’Brien.
O'Brienin näkemyksen allekirjoittaa myös mentorina toiminut Krista Nuutinen.
- Olen oppinut maahanmuuttajista paljon sellaista, mitä voin soveltaa omaankin työelämääni. Lisäksi ymmärrän nyt paremmin asioita, joita en ennen ymmärtänyt, selittää Nuutinen.
Suomalaisten miesten ulkomaalaisilla vaimoilla menee paremmin
Womentoa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hankkeen tämän vuoden budjetti on 200 000 euroa. Hanke toimii Helsingin lisäksi Porvoossa ja Turussa.
Väestöliiton erikoistutkija Minna Säävälän tutkimusten mukaan mentoriohjelmaan osallistuneista 2/3 on saanut työpaikan tai työharjoittelupaikan omalta alaltaan. Säävälän tutkimusten mukaan suomalaisten miesten ulkomaalaisilla vaimoilla työllisyys on parempi kuin muilla.
-Maahanmuuttajanaiset ovat koulutettua väkeä. Tärkein ongelma on se, että työllistyminen etenee liian hitaasti ja oman paikan etsiminen työelämässä kestää liian kauan. Esimerkiksi vuonna 1995 muuttaneiden ulkomaalaisten työllisyys on kehittynyt kymmenestä prosentista vasta vuoteen 2008 mennessä, kertoo Säävälä.
”Elävä ihminen on lähellä auttamassa”
Myös monet aktorit ovat kokeneet mentoritoiminnan hyödylliseksi.
-Itsevarmuuteni on vahvistunut ja kielitaitoni on parempi. Olen päässyt nyt oman alan töihin. Tosin tapaamisia olisi voinut olla enemmän. On hienoa, että TE-toimiston tyyppisten palvelujen lisäksi elävä, niin sanottu ei-viranomainen ihminen on lähellä auttamassa, kertoo aktori Natalia Martalog.
Womento-hankkeen suunnitteluhenkilökunnan mukaan koulutuksen omaavilla maahanmuuttajanaisillakin on omat ongelmansa. Heidän mukaan korkeakoulututkinnon ja työkokemuksen omaavilla odotukset ovat korkeammalla kuin kouluttamattomien. Maahanmuutaja voi helposti masentua, jos ei pääse kiinni oman alan töihin. Usein jo koulutuksen omaavat ovat vähemmän motivoituneita opiskelemaan alusta asti.
Väestöliiton tavoitteena on kehittää Womentoa ja mentorointimallia eri kohderyhmille ja laajemmille yhteiskunnan osa-alueille.