Vaatebisnes riskimaissa: Suomalaisyritykset eivät ole sitoutuneet riittävään palkkaan

Suomalaisilla vaateyrityksillä on yhä parannettavaa yhteiskuntavastuussaan. Selvitykseen osallistui yhdeksän yritystä, joista yksikään ei ole sitoutunut maksamaan elämiseen tarvittavaa palkkaa vaatteiden valmistusmaassa. 

Yhdeksältä suurimmalta vaatetusalan suomalaisyritykseltä (Kesko, L-Fashion Group, Marimekko, Nanso Group, Reima, SOK, Stockmann, Texmoda Fashion Group ja Veljekset Halonen) selvitettiin niiden ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi tekemää työtä. Kaikki yritykset vastasivat kyselytutkimukseen. Vastausten perusteella vaateyrityksillä on yhä parannettavaa yhteiskuntavastuussaan.

– Suomalaiset yritykset tekevät jo työtä, mutta eivät vielä riittävästi. Yksikään näistä tutkituista yrityksistä ei ole sitoutunut elämiseen riittävään palkkaan. Tällä hetkellä ne palkat, mitä näissä tuotantomaissa maksetaan, eivät valitettavasti, riitä elämiseen. Olisikin tosi tärkeää, että suomalaiset vaateyritykset sitoutuisivat siihen, että ne maksavat elämiseen riittävää palkkaa, sanoo Anna Härri, joka on toinen raportin kirjoittajista Eettisen kaupan puolesta ry:stä.

BSCI on vastuujärjestelmä

Suomalaisten ostamat vaatteet tehdään pääosin Aasian riskimaissa, joita ovat muun muassa Kiina, Intia ja Bangladesh. Muita BSCI:n nimeämiä riskimaita ihmisoikeusloukkausten vuoksi ovat Venäjä, Ukraina ja Romania.

Selvityksessä mukana olleista yrityksistä suurin osa, Veljekset Halosta lukuunottamatta, kuuluu BSCI-vastuujärjestelmään. BSCI (Business Social Compliance Iniative) tekee riskimaiden tehdastarkastuksia. Järjestelmä on yritysten johtama ja sillä on yli tuhat yritysjäsentä. Järjestelmässä on kuitenkin selvityksen tehneiden mukaan puutteita.

– Se keskittyy liikaa tehdastarkastuksiin, näissä tehdastarkastuksissa on huomattu, että niillä ei yksin pystytä varmistamaan sitä, että ihmisoikeudet toteutuvat. Esimerkiksi järjestäytymisoikeus on erittäin vaikea havaita tehdastarkastuksissa. Ja itseasissa BSCI päästää brändiyritykset aika vähällä, koska se ei juurikaan tarkastele brändiyritysen ostokäytäntöjä ja usein ostohinnat ja ostokäytännöt luo raamit, jossa tehtaat voivat ylipäätään toimia vastuullisesti, sanoo Härri.

Nanso Groupilla BSCI:n toimintaan luotetaan enemmän, yritys on ollut järjestelmän jäsenenä vuodesta 2008.

– Meidän näkökulmasta tämän järjestelmän tarkoitus on myös aidosti kehittää työolosuhteita Euroopan ulkopuolisissa maissa. Eli ei perustu ainostaan siihen tehtaiden tarkastukseen vaan sen lisäksi tehtaat arvioivat itse sosiaalisen vastuun toteutumista. Ja sitä kautta lisätään sitten tietoisuutta näissä kehittyvissä maissa, sanoo Nanso Groupin vastuullisuusasiantuntija Satumaija Mäki

Lue myös:

    Uusimmat