Vaarallinen työ palkkakuopassa

Suomalaisilla työmarkkinoilla ei juuri makseta lisäpalkkaa korvauksena työssä koetuista haitoista ja vaaroista. Nämä epämukavat työolot sitä vastoin vahvistavat tyytymättömyyttä sekä yleensä työhön että erityisesti palkkoihin. Näin päättelevät vanhempi tutkija Petri Böckerman ja professori Pekka Ilmakunnas tuoreessa Talous ja yhteiskunta -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.

Työehtosopimus ei kata kaikkea

Periaatteessa työehtosopimukset sisältävät monenlaisia korvauksia epämukavista työoloista, mm. kolmivuorotyöstä. Böckermanin ja Ilmakunnaksen tekemän selvityksen mukaan kolmivuorotyö nostaakin tuntipalkkoja noin 19 prosenttia, kun vakioidaan koulutuksen ja kokemuksen tapaiset keskeiset taustatekijät. Myös pääasiassa ulkotöitä tekevät saavat noin 13 prosenttia korkeampaa tuntipalkkaa. Työntekijöiden omat kokemukset työpaikan haitoista ja vaaroista voivat kuitenkin synnyttää tarvetta sellaisiin kompensoiviin palkkaeroihin, joita ei voida ottaa huomioon työehtosopimuksissa. Tällaisistä ei Suomessa siis yleisesti ottaen makseta lisäpalkkaa - osin käy jopa päinvastoin.

- Esimerkiksi työntekijät, joilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia työpaikallaan, kärsivät muita alhaisemmista palkoista. Kompensoiva palkkateoria antaa täsmälleen päinvastaisen ennustuksen, Böckerman ja Ilmakunnas kirjoittavat.

Työpaikan vaihdolla parempaan

Epämukavat työolot nakertavat yleistä työtyytyväisyyttä. Esimerkiksi työntekijät, joiilla ei ole etenemismahdollisuuksia ja jotka kokevat jonkinlaista syrjintää työpaikalla, ovat reippaasti muita tyytymättömämpiä. Kun rahallista korvausta epämukavista työoloista ei heru, työntekijät pystyvät tutkijoiden mukaan parantamaan työolojaan lähinnä vaihtamalla työpaikkaa.

Suppeimmillaan työpaikan haitat ja vaarat tarkoittavat vaikkapa tapaturmavaaraa työpaikalla. Laajemmin tulkittuna haitalliset työolot voivat tarkoittaa myös autonomian puutetta työtehtävässä, työn aiheuttamaa stressiä, epävarmuutta työsuhteen kestosta tai erilaisia epämukavia työaikoja.

Työn taloustieteen tutkimuksessa on katsottu, että epämukavista työoloista tulisi maksaa työmarkkinoiden tasapainossa erityistä kompensaatiota korkeamman palkan muodossa. Käytännössä työmarkkinat eivät tutkijoiden mukaan toimi tämän mallin mukaan.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen työolotutkimusta vuodelta 1997. Tutkija muistuttavat, että työttömyys oli tuolloin kovaa, joten työntekijöillä oli niukalti mahdollisuuksia neuvotella itselleen lisäpalkkaa korvauksena epämukavista työoloista. Työtyytyväisyyttäkin oli työttömyyden oloissa vaikea kohentaa, kun sopivia avoimia työpaikkoja oli tarjolla vain vähän.

(MTV3-STT)