Vaalirahoituksen salat julki

Vaalirahoituskomitea ehdottaa, että vaaleissa valituksi tulleiden olisi ilmoitettava kampanjoidensa rahoituksesta ja että ilmoitusvelvollisuudesta tulisi säätää laki. Komitea luovutti mietintönsä tänään oikeusministeri Johannes Koskiselle. Komitea lähtee ehdotuksessaan siitä, että eduskunta-, europarlamentti- ja kunnallisvaaleissa vaalirahoituksen ilmoitusvelvollisuus olisi valituksi tulleilla sekä heidän varahenkilöillään. Myös muut ehdokkaat voisivat tehdä ilmoituksen.

Presidentinvaalissa ilmoitusvelvollisuus koskisi kaikkia ehdokkaita. Ilmoituksen tekisi ehdokkaan asettanut puolue tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies. Ulkopuolinen tuki olisi komitean mielestä ilmoitettava eriteltynä. Erikseen olisi kerrottava yksityisiltä ihmisiltä, yrityksiltä, puolueilta ja muilta vastaavilta yhteisöiltä saadusta tuesta. Jokaisen erillisen tuen arvo ja antaja olisi ilmoitettava, jos tuen arvo on vähintään 20 000 markkaa, Myös alle 20 000 markan tuen voisi ilmoittaa, jos tukijana on yksityinen ihminen.

Mietinnön luovutuksen yhteydessä julkistettiin viime eduskuntavaaleista tehty rahoitustutkimus. Sen mukaan ehdokkaan kulut kampanjoinnista olivat keskimäärin 43 000 markkaa. Kampanjabudjettien koko vaihteli mm. alueellisesti. Pohjois-Karjalassa keskimääräinen vaalibudjetti oli 27 000. Vaasan vaalipiirissä käytettiin keskimäärin 68 000 markkaa. Eniten vaalirahaa tuli ehdokkaiden, heidän perheidensä tai ehdokkaan yrityksen varoista. Näistä kertyi noin kolmasosa kampanjointiin kerätyistä varoista. Myös yrityksiltä saatujen rahojen osuus oli lähes kolmannes.

Vaaliehdokkaat kannattavat rahoituksen julkistamista

Vaaliehdokkaat arvelevat vaalirahoituksen julkistusta hyödylliseksi. Noin puolet rahoituskyselyyn vastanneista vaaliehdokkaista uskoo, että julkisuus hyödyttäisi päätöksentekojärjestelmää ja demokratiaa.

Vaaliehdokkaat uskovat myös, että vaalirahoituksen luonne ja pelisäännöt selkenisivät, jos vaalirahoitus pitäisi julkistaa.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat