Vaalipiirijaon muuttaminen hiertää eduskunnassa

Lähetekeskustelussa oli tänään perustuslain muutos, jossa maa jaettaisiin eduskuntavaaleja varten vähintään yhdeksään ja enintään kahteentoista vaalipiiriin. Ahvenanmaa muodostaisi edelleen oman vaalipiirinsä. Nykyisin määrä on perustuslaissa vähintään 12 ja enintään 18 vaalipiiriä.

Uudistus sai osakseen kovaa ryöpytystä varsinkin Keski-Suomen ja Satakunnan edustajilta, jotka kokevat oman ja vaalipiirinsä aseman tai maakuntaidentiteetin uhatuksi. Monet edustajat toivoivat hallituksen vetävän esityksensä pois.

Keskustan Mauri Pekkarinen sanoi odottavansa mielenkiinnolla, miten hallituspuolueiden keskisuomalaiset ja satakuntalaiset edustajat äänestävät, kun asia tulee eduskunnassa eteen.

Pekkarinen sanoi tekevänsä äänestäjille ensi kevään vaaleissa selväksi, mitä esityksen läpimeno merkitsisi keskisuomalaisille äänestäjille.

– Me teemme tästä eduskuntavaalikysymyksen, hän lupasi.

Piilevä kynnys murheena 

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) myönsi, että koko esitys voi kaatua, koska se tarvitsee seuraavassa eduskunnassa kahden kolmasosan määräenemmistön. Ainakaan keskustalta ja perussuomalaisilta ei ole tulossa tukea. 

Henriksson muistutti, että varsinaisesta vaalipiirijaosta säädetään vaalilaissa. Käytännössä uudistus merkitsisi kuitenkin, ettei esimerkiksi Uudenmaan vaalipiiriä voitaisi jakaa yhdistämättä samalla vaalipiirejä jossain muualla.

Henriksson muistutti myös, että Satakunnassa ja Keski-Suomessa niin sanottu piilevä äänikynnys eli puolueen vähintään yhteen eduskuntapaikkaan tarvitsema osuus äänistä on 9-10 prosenttia, eli varsin korkea.

– En sano, että siihen nyt pitää tehdä muutos ja ne yhdistää johonkin muuhun, mutta niissä vaalipiireissä on nyt tämä ongelma.

Oikeusministeri myönsi, että laajan Lapin vaalipiirin yhdistäminen johonkin muuhun merkitsisi alueellisen edustavuuden heikkenemistä. Lappia ei siten yhdistetä muihin vaalipiireihin, vaan sen osalta hyväksytään piilevän äänikynnyksen jääminen muita korkeammaksi.