Vaalikone: Taloudellinen tilanne rokottaa kehitysyhteistyön suosiota

Erityisesti perussuomalaiset ja muutos 2011 kritisoivat kehitysapua. Asiantuntija uskoo taustalla olevan enemmän taloudellinen tilanne kuin itse kehitysavun vastustus.

MTV:n vaalikone

MTV:n vaalikoneen kysymyksiin on vastannut yli 1500 eduskuntavaaliehdokasta.

Etsi ehdokasta ja tutustu tarkemmin MTV:n vaalikoneeseen täältä.

Löydät kaikki MTV:n vaaliuutiset osoitteesta www.mtv.fi/vaalit.

– Tulokset eivät ole erityisen yllättäviä. Todella myönteistä on, että ehdokkaista kolme neljästä ei halua vähentää kehitysmaiden apua, toteaa kehityspoliittinen alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen ulkoministeriöstä.

Yllättävimpänä seikkana Sipiläinen pitää perussuomalaisten antamaa voimakasta kriitiikkiä.

– Rohkenen epäillä, että vastaajat ovat ajatelleet kysymystä lähinnä rahoitusnäkökulmasta, eli budjettia halutaan leikata. Itse kehitysyhteistyön roolia en usko kyseenalaistettavan.

Ulkoministeriö teetti viime kesänä laajan tutkimuksen mielipiteistä kehitysyhteistyöhön. Kyselyssä perussuomalaisista 66 prosenttia piti kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Kaikista vastanneista 82 prosenttia piti kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeän.

Nykyisiin kehitystavoitteisiin ei ole ylletty

Sipiläinen uskoo kehitysapukritiikin johtuvan pääasiassa nykyisestä taloustilanteesta johtuvista säästötarpeista.

– Tuleva hallitus joutuu tekemään paljon säästöpäätöksiä, joten tällainen pohdintahan sopivista säästökohteista on hyvästä, Sipilä toteaa.

Suomen kehitysavun pitäisi tehtyjen sopimusten perusteella olla 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tähän on kuitenkin ylletty vain kerran 90-luvun alussa. Viime vuonna arvioidaan ylletyn 0,6 prosentin osuuteen, mutta säästöjen vuoksi luku tulee tippumaan 2015 noin 0,49 prosenttiin.

Sipilän mukaan kehitysyhteistö on eräs suurimmistä säästökohteista, sillä budjetista on leikattu 12 prosenttia viime vuodesta.

– Ikäväähän se on, mutta jokaisen on osallistuttava säästöihin, hän kommentoi.

Sipiläinen olisi kuitenkin kiinnostunut kuulemaan, miten ehdokkaat konkreettisesti säästöjä toteuttaisivat. Vastaukset voivat hänestä heijastella enemmän mielikuvia kuin tarkkoja näkymyksiä säästökohteista.

Kehitysapuvarojen väärinkäyttö harvinaista

Kehitysavun kohdentumisesta ja vaikuttavuudesta on annettu viimeaikoina kritiikkiä. Sipiläinen ei kuitenkaan näe syytä, että suomalaisten kehitysapuasenteissa olisi tapahtunut muutosta.

Hän pitää väitteitä huonosta mittaamisesta osittain virheellisenä.

– Tottakai toimintaa pitää kehittää ja mitata. Kehitysmaissa vaikuttaa Suomen lisäksi moni muukin taho, joten yksittäisiä vaikutuksia on vaikea mitata.

Sipiläisen mukaan korruptio ja kehitysapuvarojen väärinkäytökset ovat harvinaisia. Ilmoituksia on joitakin kymmeniä. Ulkoministeriön viime vuonna avatussa palvelussa on voinut ilmoittaa, jos epäilee kehitysavun päätyvän muualle kuin tarkoitettuun kohteeseen.