Vaalikampanjoiden hintahaitari on mittava

Yhtä lukuun ottamatta kaikki kansanedustajat ovat antaneet selvityksen vaalikampanjoidensa kuluista ja saamistaan avustuksista. Määräaika ilmoitusten jättämiselle oikeusministeriöön umpeutui tänään.

Ilmoitukset osoittavat, että läpi menneiden kansanedustajien taloudelliset voimavarat poikkesivat vaaleissa hyvin paljon toisistaan. Kalleimmat kampanjat maksoivat lähes 120 000 euroa. Halvimmillaan eduskuntaan pääsi vajaalla 2000 eurolla.

Ykköseksi nousi kokoomuksen Eero Lehti, jonka kansanedustajuus Uudellamaalla maksoi 119 335 euroa. Tukea tuli huomattavat summat sekä yksityiseltä lahjoittajalta että Hyvinvoiva yhteiskunta -nimiseltä yhdistykseltä.

Äänikuninkaan, puhemies Sauli Niinistön (kok.) kampanjan hintalapussa lukee 117 287 euroa. Tukijoina oli mm. yksityisiä teollisuusmiehiä.

Keskustan kansanedustajista kalleimman kampanjan kävi Paula Sihto Vaasan vaalipiiristä. Se maksoi 102 155 euroa.

Ylimalkaisia selvityksiä

Ongelmaksi on koettu se, että jotkut ilmoituksista ovat sangen ylimalkaisia. Kansanedustaja saattaa esimerkiksi kertoa pelkästään yhden lähes koko rahoituksen kattavan summan, jonka hän on saanut omalta tukiryhmältään.

Oikeusministeriön vaalijohtajan Arto Jääskeläisen mukaan taustalla olevaa lainsäädäntöä voi periaatteessa pitää tyydyttävänä, mutta käytäntöä tulisi terävöittää. Ilmoituksesta ei aina saa selville, ketkä ovat ehdokkaan kampanjaa tukeneet.

Nykyisenkin lain mukaan ilmoituksessa pitäisi kertoa, mistä tukiyhdistys on rahansa saanut. Puutteita on muutamassa ilmoituksessa. Myös puoluejärjestöiltä saadut summat saattavat olla huomattavan suuria.

Lahjoittajana olevan henkilön, yrityksen tai muun tahon nimi tulee mainita, jos tuen määrä on vähintään 1700 euroa. Muulloinkin se on mahdollista, mutta vaatii lahjoittajan suostumuksen. Jos kaikki yhdistyksen saamat summat ovat olleet tätä rajaa pienempiä, olisi sekin syytä kertoa.

Jääskeläisen mukaan kaikista ilmoituksista ei pysty arvioimaan lain perimmäistä tarkoitusta eli ehdokkaan mahdollisia sidonnaisuuksia joihinkin ryhmiin. Hän sanoo ymmärtävänsä sen vuoksi myös vaatimuksia lainsäädäntöön tehtävistä tarkistuksista.

Esimerkiksi keskustan Timo Kallia rahoitti lähes 57 000 eurolla Satakunnan parhaaksi -niminen rekisteröity yhdistys. Kokoomuksen Jari Larikka sai runsaat 53 000 euroa Kymen Lukon kokoomukselta.

SDP:n Pauliina Viitamies Etelä-Savosta kävi 57 300 euron hintaisen kampanjan. Sen rahoitti kokonaan Mikkelin työväenyhdistys.

Kansanedustajaksi alle 2000 eurolla

Pienen rahan kansanedustajiin lukeutui perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner. Hänestä tuli Timo Soinin vanavedessä Uudenmaan kansanedustaja 1834 eurolla. Samassa ryhmässä istuva Pertti "Veltto" Virtanen käytti kampanjaansa 2000 euroa.

Varaedustajiksi jääneiden rahankäytön kärkipäässä oli keskustan Arto Pirttilahti Pirkanmaalta. Hänen satsaamansa 75 865 euroa, josta omaa rahaa oli 66 285, ei tuonut kansanedustajan paikkaa.

Selvitystä jäätiin kaipaamaan tässä vaiheessa vain SDP:n Sinikka Hurskaiselta. Monilla varakansanedustajillakin on kaavakkeen täyttö vielä edessä.

Myös neljän vuoden takaisten vaalien jälkeen kaikki kansanedustajat antoivat selvityksen vaalikampanjansa rahoituksesta. Neljä varaedustajaa lipesi silloin velvoitteesta kokonaan, vaikka saivat karhukirjeen. Mitään rangaistuksia ei laiminlyönnistä seuraa.

(MTV3-STT)

Katso oikeusministeriön julkaisemat kansanedustajien ja varaedustajien vaalirahoitusilmoitukset