Mainos

UV-säteily saattaa selittää viime vuosien kylmät talvet

Viime vuosien kylmät talvet Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa selittyvät ainakin osaksi Auringon UV-säteilyn muutoksilla, väittää brittiläinen tutkimus Nature Geoscience Journal -tiedelehdessä.

Tutkimuksen tiedot antanevat mahdollisuuden entistä parempiin pitemmän aikavälin sääennusteisiin.

Uusimmat satelliittimittaukset osoittavat, että UV-säteily vaihtelee paljon enemmän kuin aiemmin on luultu.

Nämä vaihtelut kylmentävät säätä toisaalla ja lämmittävät sitä muualla.

Auringon aktiivisuus vaihtelee 11 vuoden sykleissä. Viime vuosina se on ollut hiljaisessa vaiheessa, ja tämä vaihe on täsmännyt kylmiin talviin Isossa-Britanniassa ja muualla Pohjois-Euroopassa, kertoo BBC.

Toisaalta Välimerellä, Grönlannissa ja Kanadassa lämpötilat ovat olleet poikkeuksellisen lämpimiä.

Tuloksia tulkittava varovasti

UV-säteilyn muutokset näyttävät vaikuttavan ilmamassojen kiertoon ilmakehässä. Siksi tietyissä osissa maailmaa on selvästi normaalia kylmempää ja toisaalla lämpimämpää. Maailmanlaajuinen vaikutus näyttäisi olevan plus miinus nolla, kertovat tutkijat BBC:lle.

Ilmatieteenlaitoksen tutkijan Leif Backmanin mukaan UV-säteilyllä voi olla vaikutusta ilmastoon.

– UV-säteilyn vaikutus näkyy lähinnä stratosfäärissä eli yläilmakehässä ja alempana ilmakehässä se näkyy viiveellä. Brittitutkijoiden ajaman ilmastomallin perusteella tämä vaikuttaa talven olosuhteisiin.

– Hyvin varovaisesti lähtisin tämän vaikutusta kuitenkin tulkitsemaan.

Brittiläisten tutkimus perustuu Nasan vuonna 2003 avaruuteen lähettämän SORCE-satelliitin tietoihin. Sen havaitsemat UV-säteilyn muutokset ovat paljon suurempia kuin aiemmin on luultu. Tämä on herättänyt epäilyn, ovatko uudet tiedot luotettavia.

Viime vuosina ilmastotutkijat ovat julkaisseet tiedelehdissä artikkeleita, joissa talvilämpötiloilla ja Auringon aktiivisuussykleillä on havaittu yhteys. Vaikuttavaa mekanismia ei tähän mennessä ole löydetty.

– Stratosfäärin vaikutus alailmakehään on kuitenkin aika heikko, joten mekanismi ei ole selvä. Yksi mahdollinen selitys tämä UV-säteily kuitenkin on, kertoo Backman.

– En silti vielä sanoisi että tämä olisi se määräävä mekanismi. Joko vaikutus toki voi olla. Aika varovaisesti kuitenkin tuloksia tulkitsisin.

Jos myös muut tutkijat kykenevät toistamaan uuden tutkimuksen löydökset, saattavat pitemmän aikavälin sääennusteet tarkentua. Koska Auringon sykli on hyvin ennustettava, voidaan etukäteen tietää, että muutaman seuraavan vuoden talvet tulevat todennäköisesti olemaan kylmiä tai lämpimiä.

UV-säteily ei tietenkään ole ainoa syy, miksi talvien ankaruus vaihtelee. Siksi uudetkaan ennusteet eivät voi puhua muusta kuin kylmyyden todennäköisyydestä.

– Ilmakehän eri kerrokset vaikuttavat toisiinsa. Nykyajan sääennustemalleissa stratosfääri on jo otettu mukaan. Sääennusteissa otetaan huomioon ilmakehän eri kerrokset aina 80 kilometriin asti. Jos ajetaan pitempiä ennusteita, niin UV-säteilylläkin voi olla näkyvä vaikutus.

Aurinko on jälleen aktivoitumassa monen vuoden hiljaisuuden jälkeen, joten mikäli UV-selitys pitää paikkansa, on Pohjolassa jälleen todennäköisemmin lämpimiä kuin kylmiä talvia.

1600-luvun kylmyys selitetty?

Uusimmat tiedot UV-säteilyn suuresta vaihtelusta Auringon aktiivisuuden vanavedessä saattavat myös selittää niin sanotun Pienen jääkauden. Pieneksi jääkaudeksi kutsutaan ajanjaksoa 1450-1850, jolloin ilmasto erityisesti Euroopassa oli keskimääräistä kylmempi. Erityisen kylmää oli 1690-luvulla.

Tuolloin esimerkiksi Suomessa koettiin niin sanonut Suuret kuolonvuodet. On arvioitu, että jopa kolmannes suomalaisista kuoli vuosien 1695-1697 aikana, kun sato tuhoutui monena vuotena peräkkäin kylmyyden takia.

Lontoon Thames-joki puolestaan jäätyi umpeen monena vuonna. Jäällä järjestettiin markkinoita ja muita tapahtumia aina 1800-luvun alkuun asti.

Pieni jääkausi ei kuitenkaan ollut jääkausi siinä mielessä, kuin jääkausi yleensä ehkä ymmärretään. Kesät saattoivat olla myös lämpimiä ja talvet leutoja jopa vuosien ajan. Kylmiä vuosia vain oli tilastollisesti enemmän kuin normaalisti.

Ilmastotutkijat ovat pitkään epäilleet, että Pienen jääkauden aiheutti Auringon aktiivisuuden pitkäaikainen alentuminen. Nyt teorialle näyttäisi olevan alustavasti uusia todisteita.

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.