Uutuuskirja tiivistää: Ilmastonmuutoksessa on kyse energiasta, henkilöiden syyllistäminen ei toimi: "Suuret ja pienet asiat menneet sekaisin"

7:21
Uutisaamu jututti Petteri Taalasta lähetyksessään – katso haastattelu tästä.

Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteerin Petteri Taalaksen mukaan suomalaisessa ilmastokeskustelussa on syyllistytty ylilyönteihin ja sekoitettu pienet ja isot asiat. Taalas peräänkuuluttaa realismia ja aitoa kunnianhimoa ilmastokeskusteluun. Taalaksen kirjoittama kirja Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin julkaistaan tänään. 

Korona-ajan etätyö on tuonut Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteerin muutamaksi viikoksi Sveitsistä Suomeen hankien keskelle. Uunituoreessa kirjassaan Petteri Taalas käy läpi oman uransa lisäksi ilmatieteen ja ilmastosopimusten historiaa ja nykypäivää sekä ilmastokeskustelun ongelmakohtia.

– Oma motiivini oli tuoda tiettyä faktatietoa tähän ilmastokeskusteluun. Meillä ovat ajoittain menneet suuret ja pienet asiat sekaisin. Ja kannattaa myös katsoa niitä lukuja, mitkä ovat ne keskeiset asiat, mistä hiilidioksidipäästöjä syntyy, toteaa Taalas. 

Taalaksen mukaan myös suomalaisessa ilmastokeskustelussa on ollut ylilyöntejä.

– On ollut. Ensimmäiset 15 vuotta sitten, kun asia tuli kovasti julkisuuteen. Silloin pohdittiin, onko Emmental-  vai Edam-juusto suurempi synti ja koiranomistajia syyllistettiin. Nyt on puhuttu lihaverosta ja siitä, ettei ole hyvä hankkia lapsia maailmaan, koska lapset tuottavat ilmastopäästöjä. Pieniä ja isoja asioita menee sekaisin. Jopa pahikseksi mainittu lentoliikenne tuottaa vain kaksi prosenttia maailman päästöistä. 

Eroon hiilestä, öljystä ja maakaasusta 

Taalas muistuttaa, että maailman hiilidioksidipäästöistä 90 prosenttia tulee kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä. Keskeistä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta on näistä fossiilisista energianlähteistä eroon pääseminen ja sen pitäisi Taalaksen mielestä olla myös ilmastokeskustelun johtava teema.

– Ne keskeiset asiat ovat energiantuotanto, liikenne ja teollisuus ja Suomessa myös asuminen. Näillä keinoilla me pystymme tämän asian hanskaamaan. 

– Meidän pitäisi muuttaa meidän erergiajärjestelmiä ja sitä itse asiassa on jo Pohjoismaissa tehty onnistuneesti. Meidän pitää luopua kivihiilen, öljyn ja maakaasun ja Suomessa myös turpeen käytöstä energiantuotannossa ja siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin: tuuleen, aurinkoon, ydinvoimaan ja myös bioenergiaa voidaan tietyssä mitassa hyödyntää, listaa Taalas. 

Kaiken kieltäminen kääntyy itseään vastaan

Taalaksen mukaan keskustelun ylilyönneillä ja huomion kiinnittämisellä epäolennaisiin asioihin voi olla ikäviä seurauksia.

– Jos ryhdytään kertomaan, että lentomatkustaminen on kiellettyä, muovin käyttö on kiellettyä, metsien hyötykäyttö – josta tulee suomalaisten hyvinvointi – on kiellettyä, lihan syöminen on kiellettyä ja autolla ajaminen on kiellettyä, koko aihepiiri saa sellaisen leiman, ettei tavallinen ihminen halua siihen kelkkaan hypätä. Tämä saattaa myös olla poliittinen kysymys eli se saattaa sataa sellaisten poliittisten toimijoiden laariin, jotka eivät ole kiinnostuneita tämän muutoksen hillinnästä. Tästä on nähty nyt esimerkkejä esimerkiksi Yhdysvalloista. 

Taalaksen mielestä on tärkeää kertoa ihmisille, miten ilmastonmuutoksen torjunta vaikuttaa heidän arkielämäänsä.

– Tämä ilmastonmuutoksen torjunta voidaan tehdä varsin pienillä muutoksilla ja parhaimmillaan muutokset ovat meille kuluttajille taloudellisesti houkuttelevia, esimerkiksi säästetään lämmityskustannuksissa tai liikennekustannuksissa, kun siirrytään ilmastomyönteisiin ratkaisuihin. Myös terveysasiat on tässä hyvä pitää mielessä. Esimerkiksi työmatkaliikennöinti pyörällä tai jalan on terveydelle hyvä asia ja samoin punaisen lihan käytön vähentäminen on myönteinen asia terveyden kannalta. 

Ilmastonmuutoksen torjunta ei järkytä arkielämää

Taalas kirjoittaa, että koronaviruspandemian vastaisella taistelulla on huomattavasti suuremmat vaikutukset ihmisten arkielämään kuin ilmastonmuutoksen torjunnalla.

– Covid vaikuttaa meidän arkielämään dramaattisesti ja ilmastonmuutoksen torjunta ei vaikuta meidän arkielämään dramaattisesti. Se vaikuttaa pieneltä osin ja se voi tarkoittaa myönteisiä ratkaisuja, joilla säästetään rahaa ja edistetään meidän terveyttä samalla. 

IMG_5845

Sateiset ja harmaat talvet yleistyvät

Vaikka päästöt saataisiin kuriin, ilmastonmuutos etenee ainakin 2060-luvulle asti.

– Täällä Suomessa tulemme kokemaan joka tapauksessa maailman suurimpia muutoksia. Olemme osa tätä arktista aluetta, missä lämpenemislukemat ovat vähintään kaksinkertaisia maailman keskiarvoon verrattuna ja talvikauden muutokset vielä suurempia. Eli meillä muutos on vielä suurempi ja se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi talvella meillä on entistä enemmän tällaisia nollakelejä. Meillä sataa entistä enemmän. Meillä on vähemmän auringonpaistetta jatkossa. Joudumme sopeutumaan siihen, että systeemissä on entistä enemmän virtaavaa vettä. Esimerkiksi tienpinnat kärsivät nollan lähellä sahaavista lukemista. Rakennusten normeissa joudutaan näitä asioita ottamaan huomioon. 

"Tulevaisuus voi olla harmaa, muttei musta"

Vaikka ilmasto on lämmennyt jo 1,2 astetta esiteollisesta ajasta ja hiilidioksidin määrä ilmakehässä jatkaa kasvuaan, Taalas uskoo, että ilmaston lämpeneminen voidaan vielä pysäyttää.

– Olen optimisti. Uskon, että ongelma kyetään selättämään. Se jää nähtäväksi, mikä lämpenemislukema on, onko 1,5 astetta vielä saavutettavissa. Ilman muuta sitä kohti kannattaa pyrkiä, mutta voi olla realismia, että ollaan siellä kahden asteen lukemissa, mikä tarkoittaa kasvavaa määrää haittatekijöitä, mutta niiden kanssa me kyetään elämään. Missään tapauksessa me ei tulla näkemään sitä, että ihmiskunta täältä planeetalta kuolisi pois muutoksen seurauksena tai meidän planeetta kokonaisuudessaan tuhoutuisi, mutta jos me täysin epäonnistutaan tässä, meidän tulevaisuus on varsin harmaa, mutta ei kuitenkaan musta. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja