Uutuuskirja ehdottaa: Rokotus stressiä vastaan

Työterveyshuollon erikoislääkäri ehdottaa stressin parantamiseen työstressirokotus-nimellä kulkevaa hoitomenetelmää. "Rokotteen" avulla jokainen voi oppia tunnistamaan omat stressille altistavat ajatus- ja toimintamallinsa ja ehkäistä stressin syntymistä.

Kirjan kirjoittaja, Työterveyshuollon erikoislääkäri Kirsi Räsänen kertoo, että jos stressin synnyttänyttä ongelmaa ei määritellä selkeästi, ohjeet stressin hoitamiseksi ja sen syiden ratkaisemiseksi jäävät liian yleiselle tasolle. Työstressirokotus-kirja määrittelee stressin ja sen syyt selvästi ja tarjoaa uudenlaista hoitomenetelmää stressin parantamiseksi.

Stressin neljä olotilaa

Kirjan mukaan stressi-käsite sisältää neljä erilaista olotilaa: liian vähän stressiä, sopivasti stressiä, liikaa stressiä ja haitallisen paljon stressiä. Eri stressitilat eroavat toisistaan ratkaisevasti sekä elimistövaikutusten että ennaltaehkäisy- ja hoitokeinojen suhteen.

Räsäsen mukaan kaikenkattavaa ja jokaiselle sopivaa stressinhallintamenetelmää ei ole olemassa. Siinä missä toisen stressi helpottaa rentoutus- ja mietiskelyharjoituksilla, toiselle ne voivat olla puolestaan kauhistus.

– Joissakin tapauksissa on järkevintä kohdistaa toiminta väärin suunnitellun työn tai riittämättömien työtaitojen korjaamiseen. Joskus auttaa sekä työn stressitekijöiden että työntekijän omien asenteiden muuttaminen. Joissakin tapauksissa pitäisi parantaa yksilön matalaa turhautumiskynnystä tai lievittää liiallisia itseen kohdistettuja vaatimuksia, Räisänen kertoo.

Rokotuksella stressi hallintaan

Räisänen esittelee kirjassaan työstressirokotus-menetelmän, joka koostuu kolmesta vaiheesta: tilanteen uudelleen määrittelystä, ajattelu- ja toimintatapojen analysoinnista sekä opittujen keinojen asteittaisesta soveltamisesta käytäntöön. Menetelmää käytetään jo työstressin hoidossa muun muassa Hollannissa.

– Tärkeintä stressin hallinnassa on oman tilanteen määritteleminen oikein ja rehellisesti. Lisäksi tarvitaan kykyä tunnistaa stressiin liittyvät todelliset uhkat ja realistiset vaikuttamismahdollisuudet. Myös kyky tunnistaa stressiin liittyvät tunteet ja tunteiden hyväksyminen auttavat, Räisänen selittää.

Tavallisimmat työstressille altistavat ajatus- ja toimintamallit ovat kirjan mukaan ylitunnollisuus, pakonomainen suorittaminen ja tarkkuus, uhrautuvaisuus ja alistuminen. Herkkiä stressaantumaan ovat myös henkilöt, joiden turhautumiskynnys on liian matala. Työstressirokotus tarjoaa kullekin ihmistyypille oman räätälöidyn tavan hallita stressiä.

Räisänen muistuttaa, ettei pelkkä yksilön stressin hallinnan tehostaminen riitä.

– Organisaatiossa on saatava perusasiat kuntoon. Työstressirokotus tähtääkin esimiehen, työterveyshuollon ja työntekijän yhteistyöhön stressin aiheuttajien vähentämiseksi.

Lähde: Työterveyshuolto

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat