Uutta tutkimustietoa pilvistä

Maailman arvostetuimpiin kuuluva tiedelehti Science kertoo tänään ilmestyneessä numerossaan, että IPCC:n laskelmissa ei ole mukana tiettyjä pilvien muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Sciencen julkaiseman ns. Perspective-artikkelin on laatinut kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa on mukana kaksi suomalaista tutkijaa, Kuopion yliopiston ympäristöfysiikan professori Ari Laaksonen ja professori Markku Kulmala Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta. Artikkelissa kiinnitetään huomiota kaasumaisen typpihapon ja ilmakehän orgaanisten yhdisteiden viilentävään ilmastovaikutukseen. Näillä tekijöillä saattaa olla huomattava merkitys arvioitaessa ilmastomuutoksia.

Pilvet viilentävät ilmastoa

Pilvet vaikuttavat maapallon ilmastoon viilentävästi heijastamalla auringonvaloa takaisin avaruuteen. Yksittäisen pilven kykyyn heijastaa valoa vaikuttaa se, kuinka monen pilvipisaran kesken pilven sisältämä vesi jakaantuu. Mitä enemmän ja pienempiä pisarat ovat sitä parempi heijastaja pilvi on.

Tutkijat pitävät todennäköisenä, että pilvet viilentävät nykyisin ilmastoa tehokkaammin kuin sata vuotta sitten, koska ilmaan pääsee entistä enemmän sulfaattipäästöjä. Sulfaattihiukkaset ovat tehokkaita pilvipisaroiden tiivistymisytimiä. Suomalaistutkijat ennustivat jo 1993, että kaasumainen typpihappo, jota muodostuu ilmakehässä mm. liikenteestä peräisin olevista typen oksideista, tiivistyy veden ohella pilvipisaroihin ja vaikuttaa syntyvän pilven pisaroiden lukumäärään.

Kuten sulfaattihiukkasten, myös typpihapon ilmastovaikutus on viilentävä, ja se saattaa olla samaa suuruusluokkaa kuin sulfaatin vaikutus. Lisäksi eräiden muiden kemiallisten tekijöiden, kuten ilmakehän hiukkasten sisältämien orgaanisten yhdisteiden heikko vesiliukoisuus ja niiden kyky alentaa pilvipisaroiden pintajännitystä saattaa edelleen lisätä viilennystä.
(STT)