Uutta tietoa alkoholin ja dementian välisestä yhteydestä

Keski-iän alkoholin käyttö lisää myöhäisiän dementian riskiä niillä ihmisillä, joilla on geneettinen alttius taudin kehittymiseen.

Tuoreen kuopiolaistutkimuksen mukaan dementian tärkeimmän geneettisen riskitekijän, ApoE4 alleelin, kantajilla on noin 7-kertainen riski sairastua myöhäisiän dementiaan, jos he käyttävät usein alkoholia. Alkoholia silloin tällöin käyttävillä kantajilla riski on noin nelinkertainen raittiisiin kantajiin verrattuna.

Sen sijaan niillä ihmisillä, joilla kyseistä alleelia ei ole, ei alkoholin käytöllä ollut merkittävää vaikutusta dementian riskiin.

Kyseessä on ensimmäinen laaja, molemmat sukupuolet käsittävä, pitkän seuranta-ajan tutkimus, johon osallistui noin tuhat Kuopion ja Joensuun seudulla asuvaa 65-79-vuotiasta ihmistä. Tiedelehti Britical Medical Journal julkaisi kuopiolaistutkimuksen numerossaan 10. elokuuta.

Aiempia kattavampi selvitys

Alkoholin käytön merkitys muistitoiminnoille ja dementialle on ollut tähän saakka varsin epäselvä. Joissakin aiemmissa tutkimuksissa alkoholin käytön ja muistihäiriön ja dementian välillä ei ole löydetty mitään yhteyttä. Joissakin tutkimuksissa on taas havaittu, että runsas alkoholin käyttö lisäisi dementian riskiä.

Aiemmat tutkimukset ovat olleet seuranta-ajaltaan lyhyitä ja pohjautuneet iäkkäisiin väestökohortteihin. Kuopiolaistutkijoiden mukaan keski-iän alkoholin käytön tutkimus on perusteltua, koska dementiaan johtavien aivomuutosten tiedetään alkavan kehittyä todennäköisesti jo 20-30 vuotta ennen taudin toteamista.

Kohtuukäyttö saattaa suojata muistihäiriöiltä

Kuopiolaistutkimuksen mukaan sekä absolutisteilla että alkoholia usein käyttävillä oli kohtuukäyttäjiin verrattuna noin kaksinkertainen riski lievään muistihäiriöön myöhäisiällä. Samanlaista ”U:n muotoista” yhteyttä ei kuitenkaan havaittu keski-iän alkoholin käytön ja myöhäisiän dementian välillä.

Kuopiolaistutkijat pitävät mahdollisena, että kohtuullinen alkoholinkäyttö voi suojata lievältä muistihäiriöltä, ei kuitenkaan dementialta. Mahdollinen suojaava vaikutus on kuitenkin tulkittava varovaisesti, koska on mahdollista, että havaittu yhteys ei johdu alkoholista.

Tutkijoiden mukaan kohtuullinen alkoholinkäyttö voi olla merkki muista suotuisista sosiaalisista ja elintapaan liittyvistä tekijöistä, esimerkiksi ruokavaliosta ja hyvästä sosiaalisesta verkostosta, joiden tiedetään suojaavan muistihäiriöiltä.

Tutkimus on osa laajempaa tutkimushanketta, jolla selvitetään keski-iän elintapatekijöiden yhteyttä muistin heikentymiseen, dementoitumiseen ja näihin liittyviin aivomuutoksiin.

(MTV3-STT)