Uusmedia-ala järjestäytyy suuryhtiöiden suojiin

Esimerkiksi alan markkinajohtaja Talentumin Interaktiivinen Satama on kesän aikana hankkinut tytäryhtiöt Ruotsista ja Saksasta ja kaavailee laajentuvansa myös Englantiin ja Yhdysvaltoihin. Keväällä ensimmäisenä "puhtaana" internet-yhtiönä pörssiin listautuneella Nedeconilla taas on ollut alkuvuodesta lähtien osakkuusyhtiö Brasiliassa, ja markkinoita tutkitaan parhaillaan kymmenessä muussakin maassa. Nedeconin markkinointijohtaja Jyrki Eklund uskoo, että suomalaisyrityksiltä löytyy sellaista erikoisosaamista, jolle on kysyntää myös ulkomailla. -Internet- ja matkapuhelinten tiheys on meillä maailman huippua. Siksi on luonnollista, että meillä rakennetaan ensimmäisenä tuotteita, joita voidaan viedä myös maailmalle, Eklund sanoo.

Nedeconin omista tuotteista sellaisia ovat Eklundin mukaan mm. intranet- ja langattomat ratkaisut. Langattomia ns. WAP-teknologiaan perustuvia ratkaisuja väsätään nyt vauhdilla myös muissa alan yrityksissä. Toinen keskeinen kasvualue liittyy Internetin tietoturvan vahvistamiseen.

Teknologiaosaajia ja sisällöntuotantoa tarvitaan

Uusmediayhtiöitä on perustettu Suomeen kymmenen viime vuoden aikana pilvin pimein, mutta suurin osa niistä on ollut hyvin pieniä. Tietoviikko-lehden keväällä keräämien tietojen mukaan viime vuonna alan yrityksistä vain kourallinen ylsi yli 10 miljoonan markan liikevaihtoon. Kasvutavoitteet ovat kuitenkin kovat, ja tänä vuonna yli 10 miljoonan liikevaihtoon tähtää parisenkymmentä yhtiötä. Alan selvä markkinajohtaja on Interaktiivinen Satama, joka tänä vuonna pyrkii kaksinkertaistamaan liikevaihtonsa 60 miljoonaan. RTS Networkin ja Nedeconin tavoitteena on noin 25 miljoonan, Tietovallan noin 20:n ja Visual Systemsin noin 35 miljoonan markan liikevaihto.

Varsinaisten uusmediayhtiöiden lisäksi Internetin ympärillä pyörivää toimintaa tekevät mainostoimistot, sisällöntuottajat, multimediayritykset, verkkoyritykset kuten HPY ja Sonera, IBM:n ja ICL:n kaltaiset isot tietoteknologiafirmat sekä ohjelmistoyritykset ja konsulttiyhtiöt. Isoista viestintäyhtiöistä Alma Media eriytti elokuussa uusmediatoimintonsa omaksi liiketoimintaryhmäksi, jonka liikevaihto nousee tänä vuonna noin 30 miljoonaan markkaan. Talentum taas sopi kesäkuussa perustavansa Soneran kanssa yhteisen Internet-yhtiön, johon siirretään syksyllä Talentumin WOW!-palvelu sekä Interaktiivisen Sataman verkkobrandit. Sanoma Oy ja sijoitusyhtiö Norvestia ostivat alkuvuodesta molemmat 15 prosentin osuudet Tietovallasta. TietoEnator osti äskettäin viidenneksen Visual Systemsistä ja julkisti sen kanssa yhteistyöhankkeen, jolla tähdätään Euroopan markkinoiden isoihin verkkohankkeisiin. Heinäkuussa Interaktiivinen Satama teki sopimuksen WAP-teknologiaan erikoistuneen Seiren Solutionsin ostosta ja osti kolmanneksen java-teknologiaan erikoistuneesta First Hopista.

Nedecon vahvisti kesällä java-osaamistaan Eightball Media -yhtiön ostolla ja solmi yhteistyösopimuksen johtavan ruotsalaisen internet-turvateknologian toimittajan iD2 Technologiesin kanssa. Tällä sopimuksella Nedecon saa omiin tuotteisiinsa henkilön sähköisessä tunnistamisessa käytettäviä ratkaisuja. Yrityskauppoja nähdään alalla varmasti vastakin. Liittoutuminen on tarpeen, koska alan projektit kasvavat isommiksi ja vaativat monen alan erikoisosaamista. Toisaalta myös pienille jonkin osa-alueen erikoistaitajille löytynee tilaa. -Jos haluaa päästä strategisiin partnersuhteisiin isojen asiakkaiden kanssa, ei riitä että olet hyvä vain jollain tietyllä sektorilla, vaan pitää pystyä palvelemaan asiakasta melko laajasti. Silloin se vaatii myös omalta yritykseltä jonkin verran kokoa, Eklund sanoo.

Vahva salaus ja sähkökauppa tuovat töitä

Eklundin mukaan ulkomaille tähyämisen syynä ei ole se, etteikö Suomessakin riittäisi töitä. Webbisivut alkavat olla jo kohta kaikilla yrityksillä, mutta niitäkin pitää kehittää, ylläpitää ja muokata. Lisää kasvua odotetaan sähköisen kaupankäynnin lisääntymisestä ja julkishallinnon palvelujen siirtymisestä Internetiin.
-Ainakin Nedeconin osalta suurimmat odotukset ovat toimintaprosessien puolella eli niissä systeemeissä, joilla yritykset voivat saada internetistä todellista lisäarvoa, säästää aikaa ja rahaa, Eklund sanoo.

Esimerkkinä hän mainitsee kaupankäynti- ja tilausjärjestelmät, logistiikkasysteemit, intranetit eli yrityksen sisäiset tietoverkot sekä langattomat ratkaisut. Sitä mukaa kuin henkilön sähköinen tunnistus ja Internetin kautta kulkevien tietojen vahva salaus tulevat mahdollisiksi, verkkoon voi siirtää ison osan kansalaisten ja viranomaisten välisestä asioinnista. Suomessa sähköinen henkilökortti on tulossa käyttöön jo vuodenvaihteessa. Myös yritysten sisäisessä ja keskinäisessä tiedonsiirrossa sähköisille tunnisteille löytyy monenlaista käyttöä.
(STT)