Uusien kaapeliyhteyksien toivotaan tuovan Suomeen työpaikkoja

Venäjällä puolestaan suunnitellaan uutta Euroopan ja Aasian yhdistävää kaapelia Koillisväylää pitkin. Uusien yhteyksien toivotaan tuovan Suomeen esimerkiksi kansainvälisten suuryritysten palvelinkeskuksia ja sitä kautta työpaikkoja.

Haminassa ei tänään ollut tietoakaan yhdestä Suomen kilpailuvalteista, kylmästä säästä. Viileydestä on hyötyä internet-yhtiöille, joiden suurten palvelinkeskusten lukuisat tietokoneet vaativat jäähdytystä. Esimerkiksi Internet-yhtiö Google osti Stora Enson lakkauttaman Summan paperitehtaan Haminasta vuonna 2009, ja muutti sen palvelinkeskukseksi.

Haminan kaupunginjohtajan Hannu Muhosen mukaan Google on tuonut Haminaan muun muassa työpaikkoja ja verotuottoja.

– Se työllistää ehkä noin sata tällä hetkellä, mutta ehkä suurempi vaikutus on se, että siellä on vahva rakentamisjakso ollut menossa koko ajan. Ensin 200 miljoonaa euroa oli investointi, nyt on 150 miljoonaa euroa, sanoo Muhonen.

Kaapelit lisäävät vetovoimaa

Uudet kaapeli-yhteydet tekisivät Suomesta entistäkin paremman paikan palvelinkeskuksille.

Nykyisin Suomen halki on olemassa yhteys, tietoliikenne Manner-Eurooppaan kulkee pääosin vain yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan kautta.

Liikenne- ja viestintäministeriö puuhaa kaapeliyhteyttä Itämeren halki Saksasta Suomeen.

Lisäksi Venäjällä suunnitellaan kaapelin rakentamista Koillisväylää pitkin. Näin avautuisi aivan uusi yhteys Aasiasta Eurooppaan.

Suomen halki kulkeva kaapeli voitaisiin kytkeä Koillisväylän kaapeliin Murmanskissa, jolloin Suomesta tulisi tärkeä tietoliikenteen risteyskohta.

Tämä lisäisi Suomen houkuttelevuutta.

– Tällaiset suuret datakeskukset yleensä näissä keskusteluissa tuovat esiin, että yksi kaapeli ulkomaailmaan ei riitä. Täytyy olla vähintään kaksi, mieluummin kolme vaihtoehtoista reittiä, sanoo rakennusneuvos Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriössä.

Uusien yhteyksien myötä Suomi olisi myös vähemmän haavoittuva kriisitilanteissa.

Koillisväylän venäläiskaapelin toteutusaikataulusta ei ole vielä tietoa. Suomen liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on, että Itämeren kaapeli olisi käytössä vuonna 2015.