Uusia velvollisuuksia verkkojulkaisujen tekijöille

Sananvapauslaki määrää mm. sen, että verkkojulkaisuilla tulee olla vastaava toimittaja.

Tietynlainen verkkoviestintä lasketaan ensimmäistä kertaa joukkoviestinnäksi ensi vuoden alussa voimaan tulevassa sananvapauslaissa. Laki määrää verkkojulkaisujen tekijöille uusia velvollisuuksia.

Pitkään valmistellussa sananvapauslaissa kaikki viestimet haluttiin asettaa lähtökohtaisesti samalle viivalle ja siksi niitä koskee pääsääntöisesti samanlainen lainsäädäntö. Sananvapauslaki korvaa joiltain osin vanhentuneet painovapaus- ja radiovastuulain.

Perinteisesti viestimillä on täytynyt olla vastaava toimittaja, joka viime kädessä vastaa viestien sisällöstä. Uuden lain mukaan vastaava toimittaja on oltava myös säännöllisesti ilmestyvillä verkkojulkaisuilla. Ohjelmat ja verkkojulkaisut on myös tallennettava kolmen viikon ajaksi.

Vastaava toimittaja voidaan tuomita sakkoihin päätoimittajarikkomuksesta, jos välineessä julkaistaan rikollinen viesti ja vastaavan toimittajan laiminlyönnit ovat olleet omiaan vaikuttamaan viestin sisältöön.

Aiemmin päätoimittajan katsottiin olevan vastuussa lähtökohtaisesti, mutta uudessa laissa hänen syyllisyydestään on oltava näyttöä. Pääasiassa viesteistä ovat vastuussa niiden tekijä ja tekemisessä avustavat ihmiset. Verkkojulkaisuiksi laissa lasketaan esimerkiksi sanomalehtien verkkoversiot. Verkkojulkaisu voi kuitenkin olla myös esimerkiksi jonkin oppilaitoksen oppilaiden verkossa julkaisema lehti.

Verkkojulkaisujen ohessa toimii usein keskustelupalstoja, mutta laissa niiden ei katsota kuuluvan julkaisuihin. Palstojen keskustelijat ovat vastuussa viesteistään. Palstan ylläpitäjä voi joutua vastuuseen silloin, jos hän antaa palstansa muodostua rikollisten viestien julkaisukanavaksi.

Lähdesuoja laajenee

Uutta lakia sorvattaessa tutkiskeltiin muiden Euroopan maiden vastaavia lakeja. Varsinaista esikuvaa Suomen sananvapauslailla ei kuitenkaan ole, vaan pyrkimyksenä oli hahmottaa viestinnän kenttää uudella tavalla. Lakia esiteltiin oikeusministeriön tilaisuudessa eduskunnassa tänään.

Toimittajan lähdesuoja laajenee uudessa laissa koskemaan kaikkea julkaisu- ja ohjelmatoimintaa. Lähdesuojan mukaan toimittajan ei tarvitse paljastaa tietojen antajaa. Lähdesuojan kattavuudesta on keskusteltu ainakin ns. Sonera-kirja-asiassa. Siinä käräjäoikeus ja hovioikeus katsoivat, ettei lähdesuoja koske kirjaa tai nettikirjoitusta.

Verkkoviestinnässä tuomioistuin voi kuitenkin määrätä palvelimen tai muun laitteen ylläpitäjän luovuttamaan viestin lähettäjän tunnistamistiedot viranomaisille, jos on todennäköisiä syitä epäillä viestin olevan sisällöltään rikollinen. Tuomioistuin voi myös määrätä lainvastaisen viestin poistamisesta yleisön saatavilta.

Rikokset valtakunnansyyttäjälle

Viestin sisältöön liittyvät virallisen syytteen alaiset rikokset keskitetään vuoden alusta lähtien valtakunnansyyttäjälle. Hän päättää siitä, nostetaanko syytettä ja kuka sitä ajaa. Nykyisin syytteen nostamisesta päättää painovapauslain perusteella oikeusministeriö.

Oikeusministeriön valvontavelvollisuuden päätyttyä kirjapainojen ei tarvitse enää toimittaa esimerkiksi kirjoista ja lehdistä ilmaiskappaletta ministeriöön, kuten tähän asti on pitänyt tehdä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat