Uusi verkko tehostaa säteilyvalvontaa Suomessa

Radioaktiivisen säteilyn valvonta tehostuu Suomessa. Vuodenvaihteessa käyttöön otettu uusi verkko hälyttää Säteilyturvakeskuksen minuutissa, jos säteily ylittää asetetun raja-arvon. Hätäkeskus saa tiedon kymmenessä minuutissa.

Anturit mittaavat säteilyä 248 paikassa eri puolilla maata. Vanhassa, Tshernobylin jälkeen rakennetussa verkossa mittausasemia oli 265. Säteilyturvakeskuksen mukaan uudet laitteet ovat kaksi kertaa vanhoja herkempiä.

- Lisäksi osa vanhan verkon antureista oli jatkuvasti rikki, sanoo laboratorionjohtaja Kaj Vesterbacka Stukista, joka toimi hankkeessa ohjelmisto- ja järjestelmäsuunnittelijana.

Uusi verkko ottaa lukemat jokaiselta mittausasemalta kerran minuutissa ja lähettää keskiarvot viranomaisille automaattisesti joka kymmenes minuutti. Järjestelmä varoittaa Stukin päivystäjää heti, jos säteily ylittää minuuttitasolla asetetun rajan. Lähimmän hätäkeskuksen verkko hälyttää, jos myös kymmenen minuutin keskiarvo ylittää raja-arvon.

Vanhasta verkosta säteilylukemat otettiin vain kerran vuorokaudessa puhelinverkon välityksellä. Sekin hälytti säteilytason noustessa, mutta tarkemman tiedon saanti ja säteilylähteen etsintä oli hidasta, koska yhden anturin lukeminen vei noin neljä minuuttia. Tuoreimmillaankin tieto oli 20 minuuttia vanhaa.

- Nyt voimme keskittyä heti miettimään sitä, mistä säteily johtuu. Tiedonhankkimiseen ei tuhraannu aikaa.

Ennen Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuutta vuonna 1986 pelastuslaitokset mittasivat säteilyä käsipelillä kerran vuorokaudessa. Stukin mukaan Suomen uusi verkko on reaaliaikaisuudessaan ja kattavuudessaan maailman paras.

Verkon rakentaminen kesti kolme vuotta ja maksoi 2,4 miljoonaa euroa. Uljas-hanketta rahoitti Huoltovarmuuskeskus ja verkkoa ylläpitää Stuk. Uljas tulee sanoista "ulkoisen säteilyn jatkuva seuraaminen". Valvontaverkon mittaustiedot ovat julkisia, ja niitä voi seurata Stukin sivuilta internetistä.

(MTV3-STT)