Uusi supertietokone Suomeen

tietokone-screenissa-maailma

Otaniemeen tulevan superkoneen laskentateho on teoriassa biljoona eli miljoona miljoonaa laskutoimitusta sekunnissa. Nopeus on kymmenkertainen nykyisiin huippukoneisiin verrattuna. Laitteistossa olisi suuri satojen gigatavujen kokoinen keskusmuisti. Korkeakoulujen tieteellisen laskennan keskus CSCodottaa ministeriön hankintapäätöstä vielä ennen talvea. Superkone maksaa arviolta 30 miljoonaa markkaa. Tutkijoitten lisäksi huippunopeaa tietokonetta käyttäisivät Ilmatieteen laitos ja teollisuusyritykset.

Uusia sovellusalueita superkoneelle

Suomalaisessa tiedemaailmassa on odotettua enemmän potentiaalisia suurteholaskijoita, todetaan korkeakoulujen tieteellisen laskennan keskuksen CSC:n laatimassa raportissa. Raportissa selvitettiin tutkijoiden laskentatarpeita seuraavan kansallisen supertietokoneen hankintaa varten. Perinteisten tieteenalojen (fysiikka, laskennallinen kemia, meteorologia ja insinööritieteet) rinnalle on tulossa uusia suurteholaskennan sovellusalueita. Tällaisia ovat mm. biolaskenta, geo- ja ympäristötieteet, taloustiede ja jopa karjanjalostus. Myös data-intensiiviset sovellukset kuten suurten havaintosarjojen analysointi geotieteissä tai biotieteiden tietokantahaut yleistyvät jatkossa.

Vaikka tutkijat voivat käyttää Suomen tehokkainta superlaskentaympäristöä Funet-tietoliikenneyhteyksien kautta, nykyinen laitekapasiteetti ei kuitenkaan riitä kaikilla alueilla tutkijoiden tarpeisiin. Jonotusajat supertietokoneilla ovat pitkiä. Lisäksi on paljon vaativia laskennallisia sovelluksia, jotka eivät rinnakkaistu tai joissa pullonkaulana on prosessoritehon asemesta keskusmuisti. Jatkossa tutkijat toivovat CSC:n tietokoneympäristöön nopeampia suorittimia sekä suurempia ja tehokkaampia levyjärjestelmiä. Ennen kaikkea tarvitaan tasapainoista laskentaympäristöä, jossa laskentanopeus, keskusmuisti ja tallennuskapasiteetti ovat riittäviä.

Raporttiin kerättin tietoa suurkäyttäjiltä ja asiantuntijoilta alkuvuoden aikana. Kohdealueina olivat lähinnä yliopistojen tutkijat sekä muutamat valikoidut perinteisesti suurteholaskentaa käyttävät tutkimuslaitokset kuten Ilmatieteen laitos. CSC:n seuraavan sukupolven laitteisto otettaisiin käyttöön asteittain vuonna 2000 tai 2001. Laitteiston teoreettinen laskentateho olisi miljoona miljoonaa liukulukulaskutoimitusta sekunnissa eli vähintään kymmenkertainen nykyiseen supertietokonelaitteistoon verrattuna. Lisäksi laitteistossa olisi suuri satojen gigatavujen kokoinen keskusmuisti.

Suomessa on käytetty tehokkaita tietokonelaitteistoja jo yli 25 vuotta. Cray X-MP -laitteisto vuonna 1989 oli ensimmäinen suomalainen supertietokone sanan varsinaisessa merkityksessä. Laitteisto vaihdettiin tehokkaampaan vuonna 1995.
(MTV3-CSC)