Mainos

Uusi rakennuslaki tuo kunnille kaavoitusvaltaa

Eduskunta hyväksyi tänään lopullisesti rakennuslain kokonaisuudistuksen, joka siirtää kaavoituspäätöksissä vastuuta valtiolta kunnille. Kaavoja ei enää tarvitse alistaa ympäristöministeriön hyväksyttäväksi. Lailla pyritään myös parantamaan kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa kaavojen sisältöön.

Kaava-asioita koskeva valitustie siirtyy ympäristöministeriöstä ja alueellisista ympäristökeskuksista hallintotuomioistuimiin. Ne ovat lääninoikeudet ja korkein hallinto-oikeus.

Ministeriön ja ympäristökeskusten ohjaus rajoittuu lähinnä tutkimus- ja kehitystoimintaan, neuvotteluihin kuntien kanssa ja kuntalaisten neuvontaan. Asema-, rakennus- ja rantakaava yhdistetään yhdeksi kaavamuodoksi eli asemakaavaksi. Kunnat voivat hyväksyä myös yhteisiä yleiskaavoja.

Viime hetken kiistaa oli suurmyymälöiden sijoittumisen ohjaamisesta. Hyväksytyn lain mukaan yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää ei saa sijoittaa keskustan ulkopuolelle, jos sille ei ole varausta asemakaavassa. Markettipykälä halutaan voimaan jo tänä vuonna, kun muut muutokset toteutuvat vuoden 2000 alusta.

Vahvistamisesta yhä erimielisyyttä

Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki hyväksyttiin tänään kolmannessa käsittelyssä yksimielisesti. Sisältöä koskevat äänestykset olivat jo viime viikolla. Keskustelussa ei kuitenkaan oltu samaa mieltä kokonaisuudistuksen kaikkien yksityiskohtien toimivuudesta. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Erkki Tuomioja arvosteli sitä, että korkeimmasta hallinto-oikeudesta tehdään ylin kaavoitusviranomainen.

Tuomiojan mielestä kaavoitusvalta ja siihen liittyvä tarkoitusmukaisuusharkinta siirtyvät maankäytön ammattilaisilta ja poliittiselta järjestelmältä juristeille. Hän olisi pitänyt edelleen perusteltuna ympäristöministeriön oikeutta vahvistaa kaavat.

Ympäristöministeri Pekka Haavisto (vihr.) huomautti, että myös ministeriössä kaavoja käsittelevät virkamiehet ovat juristeja. Päätöksen pitää uudessakin laissa perustua lakiin ja sen tulkintaan. Haaviston näkemyksen mukaan muutos uuden ja vanhan järjestelmän välillä ei ole dramaattinen. Dramaattista on se, että kaavoille on saatu uusia sisältövaatimuksia.

Kuntalaisten aktiivisuus aiempaa tärkeämpää

Syyskuun alusta saakka rakennuslakiuudistusta tiiviisti käsitelleen ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Pentti Tiusanen (vas.) korosti kuntalaisten aktiivisuuden merkitystä. Hän muistutti kaavoitusprosessin painopisteen siirtyvän valitusmahdollisuudesta prosessin alkuun. Jos ihmiset eivät ole ajoissa aktiivisia, voi valitustie olla nykykäytäntöä kivisempi. Lain mukaan ennen kaavoituksen aloittamista pidetään kehittämiskeskustelu ja selvitetään kaavoituksen vaikutukset.

Kansalaisilla on mahdollisuus osallistua kuulemisiin eli kaavoituskatsauksiin, joissa tuodaan esille meneillään olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaava-asiat.Laissa puhutaan myös vuorovaikutuksesta ja tiedottamisen lisäämisestä.

Keskustan Markku Koski olisi halunnut siirtää muiden poikkeuslupien tapaan myös rantarakentamiseen liittyvän poikkeuslupamenettelyn kunnille. Eduskunta hylkäsi äänin 100-46 keskustan lausumaehdotuksen, jossa kiinnitettiin huomiota ranta-alueiden omistajien oikeudenmukaisiin Natura-korvauksiin ja vaadittiin korvausmenettelyn toimivuuden selvittämistä.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.