Uusi laskentamenetelmä paljastaa: Suomen luonto köyhtyy

Suomen lajiston uhanalaistuminen jatkuu. Tämä selviää uhanalaisuusindeksistä, joka on nyt laskettu ensimmäistä kertaa Suomessa. Uhanalaisuusindeksi perustuu kymmenen erilaisen eliöryhmän ja lähes 8 000 lajin muutoksiin.

- Tämä on äärimmäisen helposti seurattava indeksi. Jokainen kansalainen tai päättäjä voi yhdellä vilkaisulla nähdä, missä on onnistuttu ja missä on vielä parannettavaa, kuvaa eläintieteen yksikönjohtaja Aino Juslén Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Uhanalaisuusindeksin mukaan Suomessa uhanalaistuminen on voimakkainta linnuilla. Lintujen uhanalaistumiseen vaikuttavat olosuhteet sekä Suomessa että muuttoalueilla.

- Monia muuttolintuja esimerkiksi metsästetään tai Afrikan alueella niiden menestykseen vaikuttaa kuivuus. Meillä Suomessa kosteikkojen rehevöityminen on taannuttanut vesilintuja, kertoo Aino Juslén.

Nisäkkäiden uhanalaistuminen kiihtyy

Lintujen lisäksi nisäkkäiden, putkilokasvien, sammalien ja jäkälien uhanalaistuminen on kiihtynyt. Kovakuoriaisten, luteiden, sudenkorentojen, kääpien, matelijoiden ja sammakkoeläinten tilanne puolestaan on parantunut. Uhanalaisuusindeksin laskeminen ei kuitenkaan automaattisesti paranna minkään lajin tilannetta.

- Ei se paranna automaattisesti, mutta se tarjoaa työkalun niille, jotka päättävät esimerkiksi suojelutoimenpiteistä. Muunmuassa suurpetopolitiikkaa voidaan tehdä tämän avulla, selittää Juslén.

Suomikin on sitoutunut kansainväliseen tavoitteeseen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä.

- Se on vaativa tehtävä. Pelkät suojelualueet eivät riitä vaan luonnon monimuotoisuus pitää huomioida kaikessa toiminnassa. Nyt toimet ovat liiaksi ympäristöministeriön vastuulla. Jos tavoite aiotaan saavuttaa, kaikkien ministeriöiden pitäisi työssään huomioida luonnon monimuotoisuus, huomauttaa Aino Juslén.

Suomessa on yli 2 000 uhanalaista lajia. Joka kymmenes Suomen eliölajeista on vaarassa hävitä.

Lue lisää uhanalaisuusindeksistä täältä.

Lue myös:

    Uusimmat